Sopeutuminen valtaväestöön ei tarkoita aina samaistumista. Tuore väitöskirja kertoo Vietnamista 1980-luvulla Suomeen pakolaisina muuttaneiden lasten ja nuorten enemmistön löytäneen paikkansa yhteiskunnasta.
Psyykkisesti parhaiten ns. venepakolaisista voivat ne, jotka ovat samalla säilyttäneet vietnamilaisen identiteettinsä.
Koulussa vietnamilaislapset kokivat itsensä suomalaisia luokkatovereitaan yksinäisemmiksi ja masentuneemmiksi. Aikuisena menestyneimpiä ovat ne, jotka välttyivät nuorena syrjinnältä.
Länsimaisten, yksilön itsenäisyyttä korostavien arvojen omaksuminen varhaisessa vaiheessa ei kuitenkaan johtanut onneen. Päinvastoin: psyykkisesti parhaiten voivat nykyisin ne, jotka hylkäsivät perinteisen vietnamilaisen arvohierarkian vasta aikuistumisvaiheessa.
Tutkijan, filosofian kandidaatti Liisa Kososen mukaan yhteiskuntaan sopeutuneet vietnamilaiset eivät kuitenkaan samaista itseään suomalaisiksi. Aikuiseksi kasvamisen myötä näiden nuorten vietnamilainen identiteetti vahvistui. Samalla he kuitenkin ovat valinneet länsimaiseen tapaan esimerkiksi opiskelupaikkansa ja seurustelusuhteensa itse.
Itsenäistymisestä huolimatta perheen yhtenäisyys ja vanhempien kunnioitus ovat säilyneet aikuistuneiden vietnamilaisten keskeisinä arvoina myös aikuisiällä. Vietnamilaista identiteettiään venepakolaisina Suomeen tulleet lapset ja nuoret ylläpitävät mm. internetin ja jopa omankielisen karaoken avulla.
Sopeutujatkaan eivät samaistu
Kososellekin oli yllätys, etteivät sopeutuminen ja samaistuminen kulje käsi kädessä. Tosin myös USA:ssa on tehty vietnamilaistutkimus on tuottanut vastaavia tuloksia. Syyt ilmiöön ovat arvailujen varassa.
"Voiko olla, että suomalaiset eivät salli erinäköisten identifikoitua vai siitä, ettei vietnamilainen yhteisö itse pidä sitä hyvänä? Ei sallita sanoa, että olen suomalainen, vaikka kuinka puhuisi ja käyttäytyisi samalla tavalla ja kannattaisi itsenäistä päätöksentekoa", Kosonen pohtii.
"Identiteetti on sitkeämpi muuttumaan; kieli ja arvot muuttuvat nopeammin. Ehkä tilanne on toinen, kun seuraava sukupolvi kasvaa samassa päiväkodissa suomalaisten kanssa."
Kososen valtakunnallinen, 12-vuotinen pitkittäistutkimus koski vuosina 1979-1991 Suomeen pakolaisina tulleita vietnamilaislapsia tai -nuoria. Kosonen väittelee lauantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Vietnamilaisia on Suomessa noin 5000.