Oulu Limingassa tykätään auringonvalosta. Jopa niin paljon, että asuntoalueita suunniteltaessa sen saanti varmistetaan tälläämällä paistesuuntia paperille aivan omatekoisella työkalulla: kaaviolla, joka on saatu lyömällä pystysuora ruuvi lankkuun ja tutkimalla varjon suuntaa puolen tunnin välein.
Tätä periaatteiltaan kovin yksinkertaista, mutta toimivaa vempainta on käytetty menestyksellä Kirkkokarin kaavassa Kirkonkylässä ja Vesikarin ja Tuomiaron kaavassa Tupoksessa. Tuomiarossa paisteet ovat kartalla niin hyvin, että saman tien varresta voi valita kellontarkkuudella itselleen parhaiten sopivan paikan.
Loppu onkin sitten itse auringosta kiinni.
Tupoksen kaavallisen idean ja "tunnelmatyön" takana on kunnan tarkastusarkkitehti Pentti Kela. Työn alkajaisiksi hän tutki jalkapatikalla koko kaavoitettavan alueen ja merkitsi tarkoin ylös kaikki mukavat paikat. Näin sai esimerkiksi kaunis kulleroniitty jäädä paikalleen.
Talot on sijoitettu siten, että niiden pihat muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta ovat etelään, lounaaseen tai länteen. Enimmäkseen siis iltapäiväauringon suuntaan, jolloin talon pitkä sivu saa mahdollisimman paljon auringonvaloa.
Elämänrytmin mukaan
Pihapiiriä luodaan sijoittamalla autotalli yleensä tontin itä-kaakko -sivulle. Näin molemmat sekä autotallin että talon seinät hohkaavat lämpöä siinä vaiheessa, kun talonväki kotiutuu töistä. Periaate on, että talo elää siinä asuvien ihmisten rytmissä.
Oikealla sijoittelulla pihan lämpötilaa voidaan nostaa jopa viidestä kymmeneen astetta. "Mitannut en ole, mutta sellainen tuntuma minulla on", vakuuttaa Kela. Lämpimillä pihoilla kasvatetaan jo omenapuita ja tammiakin.
Taloihin muuttaneet ovat pitäneet myös siitä, että niihin saadaan yhdistettyä valokatteisia tiloja, joihin aurinko todella paistaa. Jos valokate sijoitetaan esimerkiksi olohuoneen ikkunan kohdalle, ei aurinko pääse paahtamaan olohuonetta kuumaksi.
Vanhoilla kaava-alueilla talot piti pistää tien viereen. Jos tie on kaakon ja luoteen välillä, niin tien toisella puolen talot saivat lounaspihan ja toisella puolen koillispihan.
"Lumi viihtyy keväisin paljon pitempään koillispihalla, jota talo varjostaa."
Limingan uusissa kaavoissa linjana on se, että jos talo tulee tien pohjoispuolelle, se vedetään tontin perälle. Autotalli sijoitetaan itärajalle ja tienpuolelta pihaa voidaan rajata istutuksilla ja aidoilla.
"Aika harva tätäkään on kokenut tarpeelliseksi, sillä vaikka piha nyt onkin julkisesti nähtävillä, on asiassa hyviäkin puolia. Ihmiset eivät kulje ikkunan alta, kun tieltä on 30 metriä taloon."
Ei suoraan naapuriin
Talot on myös sijoitettu sen verran lomittain, että päätyseiniinkin voi upottaa ikkunoita, eivätkä naapureilla silti ole näköyhteyttä toistensa asuntoihin.
Kun taloa suunnitellaan, suurennetaan tonttikartta 1:500:een ja laitetaan auringonpaistesuuntakaavio tonttikartalle. Näin suunnittelu onnistuu vaikka talvipimeässä ja pystytään katsomaan, mihin ikkunaan aurinko milläkin kellonlyömällä paistaa. Kunnasta saa neuvoja tarvittaessa.
"Keittiöön halutaan usein aamuaurinko ja saunaan ja terassille ilta-aurinko."
Kaavion avulla tyyppitalojakin on usein käännetty peilikuviksi, koska niissä harvemmin on auringonkiertoa mietitty.
Vaikka periaateratkaisut onkin kaavassa jo määritelty, pystytään rakennusta vielä räätälöimään tontin mukaan. Kullanarvoiseksi voi osoittautua esimerkiksi havainto, että jos terassi asetetaan ilta-auringon suuntaan, siellä on paljon vähemmän sääskiä kuin jos sama terassi on varjossa.
Suuri merkitys
Petri Ilmarisella on runsaan vuoden kokemus asumisesta Tupoksen Vesikarissa. Ilmarinen on itsekin arkkitehti ja on paitsi suunnitellut myös rakentanut talonsa itse. Ilmansuuntia on ajateltu hyvin tarkasti joka vaiheessa, ja Ilmarisen mukaan se on todella kannattanut.
"Pienillä, näkymättömillä asioilla on yllättävän suuri merkitys. Oleellista on talojen sijoittelu tontille, joilla voidaan saada aikaan oma suojainen pienilmasto", korostaa Ilmarinen.
Ilmariselle sopiva "auringonkierto" kulkee niin, että makuuhuoneeseen paistaa aamuaurinko, sen jälkeen valaistuu keittiö, kunnes iltapäivää ja iltaa kohti aurinko siirtyy olohuoneeseen ja muihin oleskelutiloihin. "Suunnittelussa kannattaisi ottaa huomioon myös se, milloin aurinko paistaa suoraan ja milloin epäsuorasti."
Nykyarkkitehtien koulutuksessa valoilmansuuntien huomioiminen on Ilmarisen mukaan ihan perusasioita, mutta varsinkin kaupunkialueiden kaavoituksessa painavat monet muut asiat enemmän.
Tupoksen tapaisella kaupungin ja maaseudun rajamailla olevalla alueella voidaan tämäkin asia ottaa huomattavasti vapaammin huomioon.