Mika Kulju: Suomalaisen alihankintateollisuuden uranuurtaja. PKC Group 1969-2004.
Oulu Yrityksille tyypillisesti kempeleläisen pörssiyhtiön PKC Group Oyj:n historia sisältää runsaasti mielenkiintoisia ja monia aikanaan kohtalokkaiksi koettuja käänteitä. Ainakin pariin kertaan nyt jo 35-vuotisen johdinsarjavalmistuksen historia on ollut enemmän kuin hilkulla, valaisee toimittaja Mika Kulju kirjoittamassaan yrityksen historiikissä.
Hilkulla yritys oli ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa. Silloin Nokia Johdinsarjat Oy:n nimellä toimineelle yritykselle haettiin omistajaa, kun toimitusjohtaja Jorma Ollila ryhtyi rakentamaan Nokiasta puhdasta kännykkäyritystä.
Myyntitöihin pistetty englantilainen Barings Bank ei löytänyt kempeleläisyritykselle o mistajaa. Tavanomaisissa liikeneuvotteluissa kandidaatiksi löytynyt Generals Motorsin johdinsarjoja valmistava yritys, Packard Electric, olisi ollut vamis ostamaan yrityksen liiketoiminnan.
PKC:n sielu, teollisuusneuvos Tom Hakalax, lienee oikeassa, että kauppa olisi tehnyt lopun Kempeleen johdinsarjateollisuudesta.
Kun Nokia Johdinsarjat Oy:lle ei löytynyt vakavaa ottajaa, yrityksen toimiva johto, Tom Hakalax, Risto Luostarinen, Leo Ojala, Hannu Rahkamaa, Veikko Ravaska ja Timo Saukkonen ostivat liiketoiminnan 1994 perustamalleen PK Cables Oy:lle.
Toisen kerran PKC:n historia oli hilkulla, kun järjestelyn rahoittaja, pääomasijoittaja Capman halusi jo parin vuoden kuluttua kotiuttaa voittonsa.
Tälläkin kertaa yritystä oltiin myymässä Amerikkaan. Neuvottelujen loppusuoralla kariutuneen yrityskaupan vaihtoehtona oli ensimmäisen, puhtaasti pohjoissuomalaisen pörssiyhtiön syntyminen.
Onneksi näin kävikin, kuten Mika Kulju kertoo kirjassaan, joka sisältää myös paljon uutta tietoa Oulun seudun teknologiakeskittymän synnystä.
Oulu sysäsi
Kempeleeseen
Oy Nokia Ab:n oululainen kaapeliyhtiö, Pohjolan Kaapeli Oy rakensi johdinsarjatehtaan 1969 Kempeleeseen, Uuteenkaupunkiin perustetun henkilöautotuotannon innoittamana.
Yrityksen kotipaikaksi tuli Kempele, koska tuolloin Åströmin nahkatehtaan vanhoissa tiloissa Oulussa toiminut kaapeliyritys ei löytänyt uudelle tehtaalle kaupungista tonttia.
Koko Nokian Oulun seudun historia voitaisiin kirjoittaa toisin, ellei teollisuusneuvos Matti Pesolan joht amalle Pohjolan Kaapelille olisi muutama vuosi myöhemmin löytynyt Oulun Ruskosta tonttia, kun kaapelitehdasta vuorostaan laa jennettiin.
Satoja työpaikkoja tuoneen johdinsarjatehtaan lipuminen Kempeleeseen oli opettanut oululaisia kunnallispolitiikkoja.
Kostamus-ilmiöstä
rakennettu tukijalka
Nokian siipien suojissa ja pääasiakkaan Saabin alihankkijana Kempeleen johdinsarjatehtaalla elettiin pääasiassa kasvun vuosia. 1980-luvun lopulla tehdas työllisti peräti 900 ihmistä ja seuraavalle vuosikymmenelle valmistauduttiin Mika Kuljun mukaan rauhallisin mielin.
Monien muiden liiketoimien tavoin vuosikymmenen vaihteessa Nokia yhtiöitti myös Kempeleen johdinsarjatehtaan. Nokian Johdinsarjat Oy:n tarina jäi lyhyeksi (1990-1994) ja samalla nykynimeltään PKC Groupin historian raskaimmaksi.
Tuona aika PKC heitti hyvästi henkilöautoille ja valitsi jälkikäteen viisaasti asiakkaikseen hyötyajoneuvojen valmistajat.
Nyky-yrityksenä PKC:stä on tullut globaali toimija, mistä tytäryhtiöt Brasiliassa, Alankomaissa, Virossa ja Venäjällä kertovat. Erityisesti yritystä vuodesta 2002 johtaneen Harri Suutarin aikana PKC:stä on tullut Kostamus-ilmiön hyödyntäjä.
Mika Kuljun mukaan yrityksen tulevaisuus näyttää taas valoisalta ja erityisesti Kempeleessä on huokaistu, kun Viron ja Venäjän tehtaat eivät ole vieneet työpaikkoja kotimaasta, vaan pikemminkin tukeneet niiden säilymistä. Viime vuoden lopulla PKC työllisti 798 Suomessa ja 1354 ihmistä ulkomailla.
Mielenkiintoista
jäi kertomattakin
PKC:n historiikki tarjoaa joitakin julkisuudelta piilossa pysyneitä yksityiskohtia ja mukavasti myös hieman nokialaista pohjoissuomalaista henkilöhistoriaa. Erityisesti legendaariseen patruunaan, teollisuusneuvos Matti Pesolaan liittyvää, olisi kernaasti lukenut enemmänkin.
Enemmän tarinoita olisi lukenut myös Nokian omistuksessaan säilyttämältä Kuusamon Tikkuniemen majalta. Majallahan on riittänyt tunkua sen jälkeen, kun presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto siellä Matti Pesolan opastamina vierailivat.