Lokakuussa 1957 Rauma-Repolan höyryvoimalaitoksen pannuhuoneeseen kulki poliisisaatto. Perillä uuniin paiskattiin 5002 kappaletta Agnar Myklen kirjaa Laulu punaisesta rubiinista. Teokset paloivat yhdeksän tuntia.
Sittemmin kirjasta kopioidut seksikohtaukset tekivät kauppansa monisteina suomalaisilla rautatieasemilla, kertoo Suuren suomalaisen kirjakerhon 1995 kustantaman uusintapainoksen esipuhe.
Pirkko Audejev-Ojasen mukaan kirjastopiireissä kulkee perimätieto, että Laulu punaisesta rubiinista olisi ainoa teos, jonka kieltämistä koskevaa oikeuden päätöstä ei Suomessa ole vieläkään kumottu. Rauman raastuvanoikeus määräsi teoksen takavarikoitavaksi vuonna 1957.
Teoksesta on kyllä otettu useita uusintapainoksia, ja sitä selaillaan häpeilemättömästi kylillä ja kirjastoissa. Voisiko se kuitenkin tiukasti tulkittuna yhä olla laiton?
Lapin yliopiston julkisoikeuden professorin Ilkka Saraviidan mukaan ensimmäisestä painoksesta säilyneet kappaleet voitaisiin ehkä teoriassa yhä takavarikoida, jos lakia tulkittaisiin kirjaimellisesti. Se tosin olisi professorista tyystin terveen järjen vastaista.
Saraviita löytää takavarikoimista vastaan myös oikeudellisen perusteen: se olisi ristiriidassa uuden perustuslain kanssa. Nykyisen perustuslain mukaan aikuisia koskeva epäsiveellinen julkaisu ei ole rangaistava.
Teokset uusien painoksien takavarikoimiseen ei Saraviidan mukaan ole perusteita edes teoriassa, vaikka niiden sisältö on sama kuin alkuperäisen. Kunkin painoksen lainmukaisuus arvioidaan erikseen julkaisuhetken lainsäädännön mukaan, eikä Myklen tapauksessa uusia painoksia ole koskaan määrätty takavarikkoon.
Myklen takavarikko perustui lakiin epäsiveellisten julkaisujen leviämisen ehkäisemisestä, joka kumottiin vuonna 1998. Nykyisin kirjoja voidaan tuomita takavarikkoon tai levityskieltoon silloin, jos niiden sisältö on rikoslain vastainen. Esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen voisi antaa siihen aiheen.
Niin tai näin, Jyväskylän yliopiston kirjastossa ylioppilas Ask Burlefotin eroottisista seikkailuista kertova teos pysyy yhä myrkkykaapissa.
-- Tahdomme säilyttää sen erikoisuutena ja muistona perinteestä, Audejev-Ojanen sanoo.