Kiistely ydinvoimasta pyörähti taas käyntiin ja kestää ainakin pari seuraavaa vuotta. Eduskunnassa ydinvoiman kannatusta punnitaan keväällä 2010, jos ja kun kansanedustajat saavat päätettäväkseen periaateluvan yhdestä tai useammasta uudesta ydinvoimalasta.
Tällä kertaa ydinvoimalupaa hakee kolme eri yhtiötä, valtionyhtiö Fortum, joka hakee lupaa lisävoimalalle Loviisaan ja Pohjolan voiman ja metsäteollisuuden omistama Teollisuuden voima, joka hakee lupaa Olkiluoto neloselle sekä paikallisten energiayhtiöiden ja teollisuuden omistama Fennovoima, joka hakee lupaa kolmeen vaihtoehtoiseen paikkaan, Ruotsinpyhtäälle, Pyhäjoelle tai Simoon. Lain mukaan kaikkien kolmen hakijan luvat on käsiteltävä samaan aikaan. Siinä on haastetta niin poliittisille päättäjille kuin kansalaisillekin.
Neljännes Suomen sähköenergiasta tuotetaan ydinvoimalla. Osuus kasvaa jonkin verran, kun Olkiluoto kolmonen lähiaikoina valmistuu. Uusien ydinvoimaloiden sijainnista sen kummemmin kuin niiden määrästä ei ole vielä päätetty mitään. Teollisuus toivoo kolmea, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on luvannut yhden. Hallitus ei toistaiseksi ole ottanut lukumäärään kantaa ilmasto- ja energiastrategiassaan.
Lobbaus lisäydinvoiman puolesta on jo täydessä vauhdissa. Paavo Lipponen ilmoitti tällä viikolla, että Suomi tarvitsee kolme uutta ydinvoimalaa. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas liputtaa kahden uuden voimalan puolesta, joista toinen voisi olla pohjoisessa.
Ydinvoima on päähallituspuolueille, keskustalle ja kokoomukselle tervetullut asia. Kiihkeimmin lisäydinvoimaa ovat vastustaneet vihreät, mutta hallitusovia hekään eivät asialla paukuta.
Lausunnot uusien ydinvoimaloiden periaatepäätöksistä antaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriön mukaan pohjoisen kohteet Simossa ja Pyhäjärvellä ovat yhtä relevantteja kuin Olkiluodon ja Loviisan suunnalla olevat. Pohjoisessa on vielä paljon teräs-, kaivos- ja selluteollisuutta, joka tarvitsee sähköä. Myös meri on lähellä.
Pohjoista ydinvoimaa kauppaavan Fennovoiman kortti on erilaisuus. Aluepolitiikka saattaa painaa vaakakupissa enemmän kuin etäisyys Eurajoelle, jonne jätteet on tarkoitus loppusijoittaa. Eurajokiset tuskin haluavat pohjoista ydinvoimalaa, joka toisi paikkakunnalle pelkät jätteet ilman voimalasta saatavaa hyötyä.
YVA-menettelyn mukaisessa ympäristöselvityksessään Fennovoiman ydinvoimalahankkeet saivat puhtaat paperit kaikissa suunnitelluissa kohteissa. Jätteiden sijoittamista ei kuitenkaan vielä ratkaistu eikä laki sitä vielä tässä vaiheessa vaadikaan.
Käytännössä suunnitelma ydinjätteiden sijoittamisesta on oltava valmiina heti periaatepäätöksen jälkeen.
Fennovoima jättää hakemuksensa periaatepäätöksestä vuoden vaihteen jälkeen. Jos valtioneuvosto sen hyväksyy, se menee eduskunnan päätettäväksi. Ehtona on, että sijoituspaikkakunta ja säteilyturvakeskus puoltavat asiaa. Vasta sitten yhtiöllä on oikeus jatkaa hankkeen suunnittelua. Ydinvoimalan rakentamista varten tarvitaan sen jälkeen vielä rakennus- ja käyttölupa, jotka myöntää valtioneuvosto.
Sitä ennen kuullaan vielä lukuisia kiihkeitä puheenvuoroja ydinvoiman puolesta ja sitä vastaan. Kiinnostavinta on kuitenkin, mitä paikkakunnilla ajatellaan. Tärkeysjärjestyksen työllisyysvaikutusten ja ympäristöriskien välillä ratkaisevat viime kädessä Simon ja Pyhäjoen uudet kunnanvaltuutetut.
***
Presidentti Martti Ahtisaarelle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto oli kuin balsamia koulusurmien masentamien suomalaisten haavoille. Tällaiset tunnustukset ovat johtoloistoja suomalaisille.