Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa julkisen keskustelun ilmapiiriin tai suomalaisten kykyyn keskustella.
Poliittinen keskustelu ja ihmisten puhe kärjistyy sosiaalisessa mediassa usein vihamieliseksi. Presidentti Sauli Niinistö totesi kansalaisten kyselytunnilla Ylen Radio 1:ssä, että on vaarallista jos toisten vastustaminen tarkoittaa vastapuolen vihaamista.
Onko terve kriittisyys muuttunut jo liikaa vahingoniloksi tai vihaksi? Vai löytyykö ihmisistä myös hyväntahtoisuutta ja empatiaa toisia kohtaan, vaikka ollaan eri mieltä asioista?
Ratkaisu äänin 3-2: Viha ei ole vallannut ihmistä liikaa.
Tuore tutkimusraportti "Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon" (Knuutila, Aleksi et al. Valtioneuvosto 2019) osoittaa, että suomalaisista kuntapäättäjistä naiset ja vähemmistöön kuuluvat henkilöt kokevat eniten vihapuhetta.
Pääsihteeri Johanna Pakkanen Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:stä arvioi, että yleistyvästä vihapuheesta tulee demokratian jarru.
– Vihapuheella on vaikutusta halukkuuteen toimia politiikassa, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asettua ehdoille vaaleissa, Johanna Pakkanen sanoo.
Hänen mielestään paras lääke vihapuheeseen politiikassa on yhteistyö ja sellainen vuorovaikutus, jossa etsitään yhteisymmärrystä eri mielipiteitä kaihtamatta ja toisia loukkaamatta.
– Toteutamme sitä omassa toiminnassamme, jossa ovat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ja kolme muuta naisjärjestöä.
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuhan mielestä vihapuhetta on julkisuudessa aiempaa enemmän.
– Paljon vihapuheen takana on paljon vihaa. Keskinäisen kunnioituksen puute ja viha jakavat yhteiskuntaa sekä sortavat heikompia ja vähemmistöjä. Kun vihasta tulee yleisesti hyväksyttävää, se saattaa johtaa arvaamattomaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, mistä meillä on vaarallisia esimerkkejä niin viime vuosilta kuin vuosikymmeniltä, Sauli Kuha sanoo.
Kuha pitää julkista ja moniäänistä keskustelua vihan ilmapiiristä hyvänä, sillä se lisää ymmärrystä vihapuheen haitallisuudesta yhteiskuntarauhaan.
– Suu on sydämen tulkki, kuten kuuluu vanha sanonta, Kuha toteaa.
Nuorisotyön ja kansalaistoiminnan asiantuntija Saara Nykänen Rauhankasvatusinstituutti ry:stä sanoo, että vihapuheen ja vihan tavoitteena on kohteen epäinhimillistäminen.
– Sanoilla ja asenteilla osoitettu viha on yksi väkivallan muoto, joka ohitetaan helposti. Lisäksi siihen puututaan liian harvoin. On tärkeää puuttua vihapuheeseen ja vihamieliseen käytökseen, sillä se antaa viestin siitä, ettei toiminta ole hyväksyttävää eikä se ole osa normaalia käytöstä.
Saara Nykänen näkee, että yhteiskunnan polarisaatio on lisääntynyt ja sitä on helppo hyödyntää, kun rakennetaan viholliskuvaa vieraaksi koetuista ihmisistä.
– Kun tiedostamme omat ennakkoluulomme voimme pyrkiä siihen, etteivät ne vaikuta toimintaamme. Jokainen voi myös osoittaa empatiaa ja asettua vihapuheen kohteeksi joutuneen henkilön rinnalle. Aito inhimillinen kohtaaminen voimaannuttaa.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, oikeustieteen tohtori ja sananvapauden historian asiantuntija Riku Neuvonen huomauttaa, että aggressiivista keskustelua on ollut aina.
– Suomesta puuttuu aito väittelykulttuuri eli kiistely on ollut aika harvinaista, joten kiistely muuttuu helposti riitelyksi. Monesti tavoitellaan konsensusta eikä sovita, että ollaan erimieltä ja kunnioitetaan eriäviä mielipiteitä. Keskustelussa halutaan etsiä voittaja, joka sanoo viimeisen sanan ja lyttää muut. Tässä suhteessa elämme murrosvaihetta, jossa kahvipöytäkiistat ovat siirtyneet internetiin. Erimielisyydet ovat enemmän esillä, mutta samalla niitä osataan paremmin käsitellä ja kunnioittaa toisia. Tulevaisuuden ei ole pakko olla synkkä, Riku Neuvonen toteaa.
Evankelis-luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo sanoo, että viha on tullut näkyvämmäksi digitaalisten viestintävälineiden ja mediamaaliman murroksen myötä. Silti hän ei näe vihan vallanneen ihmismieltä liikaa.
– Varsinkin näin joulun alla näen paljon hyvyyttä ja rakkautta ihmisten välillä. Uskon, että syvällä sisimmässään ihmisillä riittää hyväntahtoisuutta ja empatiaakin toisiaan kohtaan. Tämä korostuu kasvokkaisessa kanssakäymisessä, johon haluan rohkaista ihmisiä.
Jukka Keskitalon mukaan joulun sanoma on vastaisku vihalle.
– Se on rakkauden sanoma, jonka ydin on armossa ja anteeksiannossa. Toivotan siunattua joulua ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa.
Mitä mieltä olet julkisen keskustelun ilmapiiristä? Osaavatko suomalaiset keskustella? Onko viha vallannut suomalaisten mielet liikaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai päivitystä Kalevan Facebook-profiilissa.