Professori Martti Häikiö uskoo, että uusi Nokia on isänmaan toivo. Hän kirjoittaa Kalevan Sunnuntai-liitteessä, että perimmältään tietoliikenne ei ole imagobisnestä, vaan korkeaa teknologiaa, jossa aidot innovaatiot ratkaisevat. Mitä mieltä olet Häikiön ajatuksista?
Kirjoita kommenttisi alla olevaan laatikkoon. Kirjoitustasi saatetaan käyttää Puheenvuoro-palstalla.
Martti Häikiö: Uusi Nokia isänmaan toivo
Nokian toimitusjohtajan vaihdos on käynnistänyt keskustelun yhtiön asemasta maailmanmarkkinoilla ja Suomessa. On kysytty, onko yhtiö jättämässä Suomen ja miten se aikoo vastata koventuneeseen kilpailuun.
Nokian myynnistä Suomen osuus on alle yhden prosentin. Osakkeista suomalaiset omistavat noin 12 prosenttia. Mutta työntekijöitä on eniten Suomessa: Suomi 22 000, Intia 18 000, Kiina 15 000, Saksa 12 000 ja Brasilia 10 000. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vielä suurempi osuus tapahtuu Suomessa, samoin laitevalmistuksen vaativin osa. Johtokunnan jäsenten enemmistö on suomalaisia.
Nokian "aivot" ovat siis Suomessa. Suomi on muutenkin hyvä kotipesä. Suomi on turvallinen ja kilpailukykyinen maa, joka kuuluu Euroopan unionin ytimeen. Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa hyviä nokialaisia kaikille tasoille. Se sijaitsee Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan lentoliikenteen risteyskohdassa. Pääkonttori on siis tärkeimmällä markkina-alueella eli Euroopassa, jonne Nokian myynnistä meni viime vuonna 36 %. Sitten tulevat Aasian ja Tyynenmeren alue 22 %, Kiina 16 %, Lähi-Itä ja Afrikka 14 %, Latinalainen Amerikka 7 % ja viimeisenä Pohjois-Amerikka 5 %.
Yhdysvallat on ollut merkittävimmän takaiskun näyttämö. Kymmenen vuotta sitten Pohjois-Amerikka oli suurin markkina-alue ja yhtiö oli siellä johtavassa asemassa. Viisi vuotta sitten valittu toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo lupasi kääntää romahdusmaisen trendin. Kun hän ei onnistunut, oli luontevaa valita uudeksi toimitusjohtajaksi kanadalainen Stephen Elop, joka tulee Microsoftista.
Yhdysvalloista Nokia on myös saanut näkyvimmät haastajat: Applen älypuhelimissa ja Googlen niiden käyttöjärjestelmissä. Siksi seuraava vastaiskun paikka on, kenet Nokia nostaa älypuhelimista vastaavaksi johtajaksi Anssi Vanjoen tilalle. Suomalaisuuden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että Jorma Ollilan seuraaja hallituksen puheenjohtajana olisi suomalainen.
Suomelle Nokia on erittäin tärkeä. Se on Suomen ainoa globaali yritys, joka on johtavassa asemassa suurella ja dynaamisella toimialalla. Vientitulojakin tärkeämpää on Nokian epäsuora vaikutus koulutukseen, teknologiaan, johtamiseen ja jopa suomalaisten realistiseen kuvaan nykymaailman talouden lainalaisuuksista.
Suomessa on vuosia etsitty "uutta Nokiaa" kasvun ja viennin veturiksi. Mielestäni vastaus on uudistuva Nokia. Se on äärimmäisen dynaamisella toimialalla, jolla on vielä huikeita kasvumahdollisuuksia. Muutoksen vauhdista kertoo tietoliikenteen nopeuksien kasvu 1 000-kertaiseksi 10 vuodessa. Kameran, musiikin ja karttojen lisäksi puhelimiin on tulossa merkittäviä uusia sovelluksia.
Nokia on jo kauan muuntautunut laitevalmistajasta palvelujen tarjoajaksi. Kolmannes väestä on terävimpiä aivoja eli tutkimuksessa ja kehityksessä.
En epäile yhtiön kykyä nähdä muuttuvat trendit. Viime ajat ovat opettaneet myös nöyryyttä ottaa oppia muiden ansioista. Mutta perimmältään tietoliikenne ei ole imagobisnestä, vaan korkeaa teknologiaa, jossa aidot innovaatiot ratkaisevat.
Nokian vakavimmaksi kilpailijaksi on noussut matkapuhelinmarkkinoiden kakkonen, eteläkorealainen Samsung. Se on maailman suurin elektroniikkayritys, mutta sen lisäksi hyvin suuri rakentaja, konepaja, kauppias, rahoittaja, vähittäiskauppias ja viihdyttäjä. Siis yleisen muodin vastainen monialayritys, joka Nokiakin oli 1990-luvun alkuun asti.
Nokian ja suomalaisten kannattaa tutkia, miksi Samsung ja korealaiset menestyvät siinä missä suomalaiset kompastelevat.
Kirjoittaja on professori, joka julkaisi viime vuonna historiateoksen Nokia. Matka maailman huipulle (Edita).