Saksalaislehdet kirjoittavat Suomesta varsin harvoin. Viime vuosien suurin poikkeus on ollut Pisa-tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat oppimisen maailmanmestareita. Lehdissä opettajat ja kouluviranomaiset kertovat mielellään Suomeen tekemistään toivioretkistään.
Kun siis vaikutusvaltainen saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung käsittelee torstaina julkaistussa jutussaan Kaltiota koskevaa pilapiirroskiistaa, kysymys on enemmästä kuin suomalaisesta huumorista.
Otsikolla "Suomalaiset eivät vitsaile", lehti kertoo, että Suomessa on kiellettyä se, mikä Euroopassa on sallittua. Kuin tästä osoituksena lehti on myös julkaissut sensuurin kohteeksi joutuneeneet Ville Rannan kuvat, jotka lehden mukaan kertovat, että Suomi haluaa pysyä erossa "pahasta naapuristaan" ja "esittäytyä muslimeille kilttinä lapsena". Lehden haastatteleman Jussi Vilkunan mukaan Suomessa "pelkurit eivät ymmärrä, että kulttuurijulkaisun elintärkeänä tehtävänä on herättää keskustelua".
Ongelmana Suomessa on lehden mukaan ennakkovarovaisuus eli "asioiden edelle kiirehtivä kuuliaisuus", jolla on jo perinteitä. Lehti palauttaa mieliin Kekkosen ajat, jolloin suomalaisessa politiikassa kehittyi huippuunsa "hiljaa puhumisen taito" eli kyyristely Moskovan edessä. Tästä osoituksena lehti viittaa Aleksander Solzhenitsynin teokseen Vankileirien saaristo kohdistuneeseen julkaisukieltoon 1970-luvulla.
Kaltiota koskeva jupakka osoittaa lehden mukaan, että Suomi on nyt palaamassa itsesensuurin politiikkaan. Suomalaiset kyllä "vitsailevat usein ja mielellään", mutta eivät ole tottuneet poliittiseen huumoriin.
Saksalaiselle lukijalle on jutun perusteella selvää, että vielä 2000-luvullakaan Suomi ei ole päässyt täysin eroon "suomettumisen" perinteestä. Kyyristely ulkovaltojen edessä hallitsee edelleen Suomen poliittista ajattelua.