Käärmettä houkutellaan pulloon. Siltä puuttuu kuitenkin nimi, joka etikettiin kirjoitettaisiin.
Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen yhdistymistä selvittänyt kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on päätynyt juuri siihen lopputulokseen kuin odotettavaa olikin. Hän esittää yhden kaupungin ja kahden kunnan lakkauttamista ja niistä muodostettavan uuden kaupungin perustamista.
Selvitystyötä ja sen poikimaa esitystä esiteltiin viime viikolla kuntien henkilöstöille ja eilen maanantaina kuntapäättäjille.
Nyt kun muodollisuudet on hoidettu ja esitys kolmen kunnan liitoksesta julki lausuttu, päästään käsiksi oleelliseen. Siihen nimeen, joka uudelle kaupungille annettaisiin.
Ajatus Raahen seutukunnassa vielä jäljellä olevien kolmen kunnan yhdistämisestä ei ole uusi. Kuntien tahtotila yhdistymiseen on kuitenkin ollut ja on edelleen kiemurteleva kuin käärme. Yksi on siihen valmis, yksi ei, ja yhdelle sopii jos muillekin sopii.
Raahen seutukunnasta käytettiin aikoinaan nimitystä kuutoskunnat. Tuolloin itsenäisiä kuntia oli seutukunnassa kuusi.
Sittemmin kuntien määrä on hiipunut kolmeen. Ensin Raahe kahmaisi kainaloonsa Pattijoen, sitten Siikajoki ja Ruukki solmivat sopuliittonsa ja viimeksi Vihanti könysi uuden Raahen syliin.
Jo toteutuneiden liitosten rinnalla on käyty koko ajan enemmän tai vähemmän virallista ja vakavaa keskustelua jäljellä olevien kolmen kunnan yhdistämisestä.
Nyt Raahen seutukunnan viimeisen kuntaliitoksen toteutuminen on saanut päivämääränsä. Jos valtiovarainministeriö Daavittilan toimeksiantajana saa tahtonsa mukaisesti ajetuksi käärmeen pulloon, se tapahtuu 1.1.2017.
Pullon suu on nyt avoinna, ja sinne sukeltaminen on Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen valtuustojen käsissä.
Kuntapäättäjille tilanne on vastenmielinen. Heidän pitäisi sisäistää ja ymmärtää asioita, jotka eivät ole konkreettisia. Pitäisi osata hahmottaa, ennakoida ja päätellä tulevaa.
Hyvin todennäköisesti käy niin, että suurin osa kuntapäättäjistä keskittyy kuntaliitoskeskustelussa yksityiskohtiin, joissa on tarttumapintaa, konkretiaa. Valitettavasti sellaisia yksityiskohtia ei ole kovin paljon.
Hyvin todennäköisesti käy niin, että suurin osa kuntapäättäjistä ratkaisee oman kantansa yhdistymiseen sen perusteella, miellyttääkö uuden kaupungin nimi häntä vai ei.
Daavittila osoittaa oivaa pelisilmää antaessaan yhdistymisesityksessään uuden kaupungin nimeksi vaihtoehtoja. Se takaa, että jokaisella asiasta päättämään joutuvalla luottamushenkilöllä on ainakin yksi selkeä henkilökohtainen mielipide, ja myöhemmin voidaan sanoa kuntaliitoksesta päätetyn vilkkaan ja monipuolisen keskustelun siivittämänä.
Aikoinaan eräs kunnallisvirkamies puhisi turhautuneena sitä, miten kuntapäättäjillä ei riitä kiinnostusta tai ymmärrystä isoja ja merkittäviä asioita kohtaan. Kukaan ei halua keskustella kymmenienmiljoonien eurojen investointiesityksen järkevyydestä, vaan päätös nuijitaan pöytään muutamassa minuutissa. Mutta kun keskustellaan siitä, juodaanko kokouskahvit jatkossakin posliinikupeista vai siirrytäänkö käyttämään pahvisia kertakäyttökuppeja, jokainen haluaa lausua painavan mielipiteensä.
Näin käynee nytkin. Konkretia peittoaa vaikeasti hahmotettavan möhkäleen, ja keskustelu keskittyy kaupungin nimeen.
Astelevatko Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki 2017 alusta alkaen yhteistä polkua tulevaisuuteen? Yksi ratkaisevimmista asioista tulee olemaan se, saako uusi kaupunki nimekseen Raahe, Brahe vai Raahenmaa.
On muuten olemassa neljäskin vaihtoehto; Daavittilan esityksen ulkopuolelta nimikisaan noussut Raahensalo.