Kun samaan vuoteen mahtuvat brexit, Trump ja vielä edessä olevat Ranskan vaalit, ilmassa riittää kysymysmerkkejä, joilla voi olla vaikutuksia talouteenkin.
Osakemarkkinoilla on jo takana pitkä nousukausi. Moni miettii, miten kauan se voi vielä jatkua.
Markkinoiden tilannetta puntaroivat piensijoittajan näkökulmasta Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju ja Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius.
Mitä osakemarkkinoilla on meneillään? Onko Helsingin pörssissä tavallista enemmän epävarmuutta?
Tunnelmaa voisi parhaiten kuvailla sanalla odottava, sanovat sekä Jukka Oksaharju että Timo Rothovius. Molemmat viittaavat Donald Trumpiin, jonka politiikan vaikutuksia ei vielä tiedetä.
– Aikooko Trump oikeasti toteuttaa kaikki puheensa? Rothovius kiteyttää ilmassa leijuvan kysymyksen.
Rapakon takana kurssit lyövät ennätyksiä, Oksaharju toteaa. Helsingin pörssissä eletään hänen näkemyksensä mukaan pitkän nousukauden jälkipuoliskoa.
– Kurssikehitykselle on vaikea nähdä viime aikojen kaltaista suotuisaa jatkoa siinä vaiheessa, kun talous alkaa taas kasvaa ja osakkeille vaihtoehtoiset korkotuotot palautuvat jotakuinkin normaaleiksi.
Nyt pörssissä on hänen mukaansa pakomatkalla paljon sellaista varovaisten korkosäästäjien pääomaa, joka ei osakkeisiin pidemmän päälle kuulu.
– Siinä mielessä epävarmuutta on tavallista enemmän, Jukka Oksaharju sanoo.
Rothoviuksen mukaan epävarmuutta ei ole sen enempää kuin yleensäkään, kun tilannetta punnitaan useilla riskimittareilla.
Miksi suomalaisten piensijoittajien suosikkiyhtiön Nokian kurssi on madellut alhaalla?
Kaikki on suhteellista, vastaa Oksaharju. Nokian osakekurssi ehti jo viisinkertaistua kesän 2012 ja kevään 2015 välillä, kun Nokia onnistui välttämään viikatemiehen ja tiedotti Alcatel–Lucent-kaupasta.
– Sittemmin osake on pakittanut 40 prosenttia, koska moni näkee yhdistymisen mahdollisuuksien sijaan sen riskit. Nokiaa painaa myös Ericssonin heikkous ja alan suhdanneluontoinen laskutrendi. Kiistat Applen kanssa eivät myöskään ole tuoneet tarvittavaa vakautta kurssiin.
Myös Rothovius toteaa lyhyen tähtäyksen tulosodotusten olevan aika alhaalla.
– Pidemmän tähtäyksen odotuksiin sisältyy riskiä ennen kaikkea toimialan luonteen takia. Myös patenttisalkun kohtalo mietityttää, hänkin viittaa Appleen.
Mikä voisi kääntää kurssin? Nokia-merkkisten älypuhelinten onnistunut uusi maailmanvalloitus, jotain sellaista Oksaharjun mukaan markkinat kaipaavat.
– Yleensä sijoittajakansa innostuu helpommin orastavasta menestyksestä kuluttajabisneksessä kuin harmaassa verkkoliiketoiminnassa.
Kun tunnelmat ovat näin odottavat, mitä piensijoittajan kannattaisi tehdä? Olisiko syytä pysähtyä tarkkailemaan tilannetta?
Jos on sijoittanut säännöllisesti osakkeisiin, kannattaa pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa eikä yrittääkään olla markkinoita viisaampi. Se on molempien ohje pitkäaikaiseen säästämiseen.
– Tällaisella sijoittajalla ei pitäisi olla tarvetta miettiä lainkaan kurssikehitystä: hän ostaa halvalla, keskihinnalla ja kalliilla, jolloin salkun keskimääräinen hankintahinta säilyy kohtuullisena ja nousuvaraa tarjoavana, Oksaharju sanoo.
Markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa, Rothovius huomauttaa.
– Jos on omaksunut säännöllisen osto-ohjelman, siinä kannattaa pysyä.
Jos kurssit laskevat, tulevan kevään osingoilla saa ostettua kappalemääräisesti enemmän lisäosakkeita kuin korkeiden kurssien aikaan. Samalla kannattaa tarkastella, onko hajauttaminen ajan tasalla, Oksaharju vinkkaa.
– Sijoittajan horisontista riippumatta hajauttaminen on yleensä ainoa ilmainen lounas. Nyt se kannattaa viimeistään laittaa kuntoon.
Osakemarkkinoilla on takana pitkä, lähes kahdeksan vuoden nousu. Jos on onnistunut säästämään osakkeisiin kohtuullisen potin, vaikka 30 000 euroa, eikö nyt kannattaisi myydä ennen mahdollista käännettä?
Tässäkin tilanteessa markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa, Rothovius sanoo. Ja mihin ne rahat sitten sijoittaisi?
– Osakerahastoissa on sama riski kuin hajautetussa suorassa osakesalkussa, joten sen takia vaihtaminen ei kannata, erityisesti kun välissä joutuu maksamaan verot. Varmempi säästökohde on esimerkiksi pankkitili, mutta sen tuotto-odotus on nollassa.
Aina löytyy osakkeita varmempia sijoituskohteita, sanoo Oksaharju. Ongelmana on, että piensijoittajan ulottuvilla olevat kohteet eivät tällä hetkellä tuota nollakorkojen vuoksi juuri mitään. Helsingin pörssin osakkeista saa kuitenkin osingot.
– Tänä keväänä niistä saa keskimäärin noin neljän prosentin osinkotuoton.
Kurssitasojen kestävyys muodostaa kokonaistuotolle riskin, mutta jos sijoittajalla on aikaa ja istumalihaksia kestää yli seuraavan, ennemmin tai myöhemmin eteen tulevan notkahduksen, ei ainakaan poissulkevalla menetelmällä tarkastellen nyt ole erityisen oikea aika myydä osakkeita, Oksaharju sanoo.
Ovatko suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeet nyt erityisen kalliita? Voiko Helsingin pörssissä tehdä hyviä ostoksia?
Hyviä ostoksia voi tehdä kaikkina aikoina. Se on molempien yhteinen näkemys.
– Tunnuslukujen perusteella ollaan hieman pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, mutta niin pitää ollakin tällaisessa korkoympäristössä, Rothovius sanoo.
Halpaa ja hyvää on Oksaharjun mukaan käytännössä mahdotonta löytää, sillä yleisellä tasolla kaikki osakkeet ovat kalliita kuin ”Stockan herkut”. Silti on mahdollista poimia yksittäisiä helmiä.
Markkinahermoilut kannattaa hyödyntää hyvinä ostopaikkoina, vinkkaa Rothovius.
Miten todennäköistä on, että pitkään matalalla olleet korot alkavat nousta? Miten se vaikuttaa?
Korot voivat hyvinkin singahtaa nousuun, sanovat molemmat. Rothoviuksen mukaan nousu lienee jo alkanut, vaikkakaan ei kovin nopeasti. Oksaharju lukee merkkejä Saksasta, jossa inflaatio tikkaa jo miltei tavoitevauhtia. Se antaa vipua korkojen vahvistumiselle.
– Ripeästi nousevat korot ovat myrkkyä osakkeille, jos talouskasvu ei samaan aikaan ammu kohti koillista. Nollakorkoja paossa ollutta pääomaa poistuisi vähitellen osakemarkkinoilta.
Koska korkosyklit ovat yleensä hyvin pitkiä, jopa 10–30 vuotta, nousevien korkojen aikaa vietettäneen hyvin pitkään, Rothovius arvioi.
– Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeille vaihtoehtoisten sijoituskohteiden, erityisesti velkakirjojen mutta myös kiinteistöjen, houkuttelevuus on heikkoa. Raha pakenee osakkeisiin, mikä on omiaan pitämään niiden hintoja nousussa.
Korkojen noustessa suhteellisesti parhaassa asemassa ovat tulostaan ja osinkoaan kasvattavat pörssiyhtiöt, Oksaharju sanoo.
– Ne pystyvät parhaiten puolustamaan kurssitasojaan tai jopa säilyttämään nousutrendinsä.
Jos vasta harkitsen osakesäästämisen aloittamista, olisiko parempi odottaa?
Aloittaminen on ajoittamista tärkeämpää. Tätä mieltä ovat molemmat asiantuntijat.
– Aloittelijalle on aina oikea aika aloittaa. Odottamisessa vierähtää helposti vuosikymmen ja aloittaminen on silti vaikeaa, Oksaharju sanoo.
Kaikkia munia ei tarvitse viskata sijoituksiin heti, Oksaharju huomauttaa. Lisäostoja voi tehdä harkiten, kun pörssikokemusta karttuu.
Ajoittamisen vaikeudesta huolimatta spekulointihaluinen odottanee muutaman kuukauden, Rothovius sanoo.
– Voisi esittää arvauksen, että ensi kesänä osakkeita saa vähän halvemmalla kuin nyt.
Mikä olisi paras vaihtoehto osakesäästämiselle juuri nyt?
Jos hakee tuottoja ja tähtäin on vuosien päässä, osakkeet ovat molempien mielestä paras vaihtoehto.
– Pitkäaikaisen säästäjän salkussa valtaosa sijoituksista täytyy olla osakkeissa, suoraan tai rahastojen kautta, en näe niille korvaavaa kohdetta missään, Rothovius sanoo.
– Osakkeiden ulkopuolisista omaisuusluokista on nykytilanteessa vaikea raapia tuottoja kasaan, Oksaharju sanoo.
Kaikissa sijoituksissa on pääoman menettämisen riski, hän toteaa. Paras vaihtoehto riippuu kunkin sijoittajan riskinottohalusta.
