Onko maa­pal­lon ul­ko­puo­lel­la elämää? Fy­sii­kan No­bel-voit­ta­jien tut­ki­muk­set tuovat kos­mo­lo­gian as­ke­leen lä­hem­mäs "i­kuis­ta ky­sy­mys­tä"

Kuluvalla viikolla on jo jaettu Nobelin lääketieteen palkinto kolmelle solututkijalle.

Yksi fysiikan Nobel-voittajista, sveitsiläinen astronomi Didier Queloz sanoi toimittajille Nobel-voiton olevan mahtava palkinto "huippujännittävistä löydöksistä", joita hän on tehnyt yhdessä kollegoidensa kanssa.
Yksi fysiikan Nobel-voittajista, sveitsiläinen astronomi Didier Queloz sanoi toimittajille Nobel-voiton olevan mahtava palkinto "huippujännittävistä löydöksistä", joita hän on tehnyt yhdessä kollegoidensa kanssa.
Kuva: ANDY RAIN

Kuluvalla viikolla on jo jaettu Nobelin lääketieteen palkinto kolmelle solututkijalle. Keskiviikkona jaetaan palkinto kemiasta, torstaina kirjallisuudesta ja perjantaina on vuorossa Nobelin rauhanpalkinto.

Kanadalais-amerikkalainen kosmologi James Peebles, sveitsiläiset astrofyysikko Michel Mayor ja astronomi Didier Queloz ovat voittaneet fysiikan Nobel-palkinnon.

Puolet 830 000 euron palkinnosta saava Princetonin yliopiston Peebles on lisännyt tietämystä universumin alkuhetkistä analysoimalla jälkisäteilyä universumin varhaisista vaiheista.

Palkintoraadin mukaan Peeblesin 60-luvulta lähtien kehittämät teoreettiset kehikot ovat mullistaneet ymmärryksemme maailmankaikkeudesta.

Hän on tehnyt löydöksensä tutkimalla lähes 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen säteilyä, "jota on yhä kaikkialla ympärillämme".

– Tähän ikivanhaan säteilyyn on koodattu useita universumin salaisuuksia, Nobel-lautakunta selosti tutkimusten merkitystä.

Maapallon ulkopuolisen elämän jäljillä

Toisen puoliskon palkintosummasta jakavat Mayor ja Queloz työstään eksoplaneettojen eli aurinkokuntamme ulkopuolisten, tähtiä kiertävien planeettojen parissa.

Eksoplaneetat kiinnostavat tutkijoita erityisesti siksi, että niitä pidetään universumin todennäköisimpinä paikkoina elämän olemassaololle.

Kaksikko todensi ensimmäisen havainnon eksoplaneetasta vuonna 1995.

51 Pegasi b:ksi nimetty planeetta sijaitsee yli 50 valovuoden päässä maapallolta.

Nobel-lautakunnan mukaan löydös mullisti eksoplaneettojen tutkimuksen. Kaksikon ensimmäisen löydöksen jälkeen eksoplaneettoja on havaittu nykyään jo yli 4 000.

– Lukuisia projekteja on käynnistymässä eksoplaneettojen löytämiseksi, minkä johdosta voimme ennen pitkää löytää vastauksen ikuiseen kysymykseen siitä, onko maapallon ulkopuolella elämää, Nobel-lautakunta toteaa.

Korjattu kello 18.59: virheellinen titteli astrologi korjattu astronomiksi.