Vaikeavammaisten lasten perheet kimpaantuivat, kun Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelunsa. Myös CP-vammaisen Hilla Karjalaisen pitkäaikainen fysioterapeutti jäi ilman sopimusta. Nyt Karjalaisen pitäisi valita uusi terapeutti 150 palveluntarjoajan nimilistasta. Sopivaa ei löytynyt.
Jos ihminen tarvitsee kuntoutusta ja Kela myöntää siihen tukea, miksi palveluita ei saa hankkia tutulta terapeutilta? Tätä on ihmetelty viime kuukausina etenkin monissa vaikeavammaisten lasten perheissä.
Kun Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut viime talvena, myös vantaalaisen Hilla Karjalaisen pitkäaikainen fysioterapeutti jäi ilman sopimusta.
– Tämä tuntuu pahalta. Kun koulukin vaihtuu kohta, en haluaisi, että myös fysioterapeutti vaihtuu, erityisammattikoulun valmentavalla linjalla opiskeleva Karjalainen sanoo kyynelsilmin.
Karjalaisen äiti Sari Talla on tehnyt Kelan menettelystä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yksittäisten kuntoutujien lisäksi kantelun allekirjoittajina ovat Suomen fysioterapeutit ry sekä Suomen kuntoutusyrittäjien yhdistys.
Yli 20 terapeutille soitettiin, yksikään ei ollut sopiva
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on herättänyt paljon kritiikkiä. Viime marraskuussa hintaa painotettiin laadun kustannuksella niin paljon, että moni kokenut fysioterapeutti putosi kilpailusta, kuntoutujat joutuivat vaihtamaan terapeuttia ja pitkäaikaiset hoitosuhteet katkesivat.
Myös cp-vammainen, oppimisvaikeuksista kärsivä Hilla Karjalainen sai 150 fysioterapeutin listan, josta hänen olisi pitänyt valita korvaava palveluntuottaja tutun terapeuttinsa tilalle.
Äiti Sari Talla otti yhteyttä yli 20:een fysioterapeuttiin. Yhdelläkään heistä ei ollut osaamista niiltä erikoisaloilta, joita Hillan kuntouttamisessa tarvittiin. Joillekin taas ei mahtunut uusia asiakkaita.
Tässä vaiheessa perhe turhautui ja anoi mahdollisuutta hankkia kuntoutuspalvelut entiseltä terapeutilta ns. suorahankintasopimuksella.
– Perustelujamme ei edes luettu, vaan hakemus hylättiin siksi, että Hilla oli ehtinyt täyttää 18 vuotta, Sari Talla sanoo.
Lukuisten valitusten takia Kela kilpailuttikin keväällä lasten ja nuorten fysioterapian ja toimintaterapian uudelleen, ja nyt laatukriteerit ovat edellistä tiukemmat. Sopimusten on määrä astua voimaan 1. kesäkuuta. Niissäkin ikäraja on 18 vuotta, joten asiasta ei ole apua Hilla Karjalaiselle.
Kylmää vettä niskaan vammaisten lasten perheille
Kelan korvaamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada henkilö, joilla on vakava toimintakyvyn tai liikkumisen rajoite. Tällaisia kuntoutujia on Suomessa runsaat 30 000. Heistä yli puolet on lapsia ja nuoria.
Lasten fysioterapia ry:n puheenjohtaja Reetta Tuomisto sanoo, ettei vaativa lääkinnällinen kuntoutus tarkoita pelkästään jonkin yksittäisen raajan jumppaamista.
Monilla kuntoutettavista on liikuntavamman lisäksi esimerkiksi kognitiivisia ongelmia tai aistivammoja ja kommunikaatiovaikeuksia. Yhteistä kieltä ei ehkä ole lainkaan.
– Terapeutilta vaaditaan monipuolista neurologisen kuntoutuksen erityisosaamista ja ennen kaikkea intuitiivista kykyä kohdata ihminen, Tuomisto sanoo.
Kelan kilpailutusrumba on Tuomiston mielestä kuin kylmää vettä niskaan erityislasten perheille, jotka muutenkin joutuvat taistelemaan monista arkisista asioista.
– Olen pettynyt siihen, miten yhteiskunta kohtelee vammaisia. Alkaa näyttää siltä, että hyvinvointivaltio on tarkoitettu vain niille, jotka voivat hyvin, hän sanoo.
Uudessa paikassa opitut taidot unohtuvat
Hilla Karjalainen on harjoitellut nykyisen terapeuttinsa kanssa alle yksivuotiaasta lähtien. Kuntoutuksessa on esimerkiksi venytelty, harjoiteltu tasapainoa, vartalon hallintaa, kävelyä ja jalkojen siirtelyä oikealle ja vasemmalle.
Erityisen hyödylliseksi on osoittautunut faskiamanipulaatio, jossa lihaskalvojen kireyttä hierotaan auki. Sen ansiosta spastisuus eli tahaton lihasten jäykkyys on hellittänyt ja kipulääkkeiden tarve vähentynyt.
Fysioterapeutti on käynyt myös kotona ja koulussa neuvomassa, miten vaikkapa kouluavustaja voi arkipäivän tilanteissa parhaiten auttaa Karjalaista.
Tilanne ei ole vakaa, joten kuntoutukseen ei haluttaisi katkoksia. Ympäristön vaihdokset ovat Karjalaiselle hankalia, eikä hän aina pysty soveltamaan taitojaan vieraassa paikassa. Opitut toiminnot "katoavat".
– Jos ympäristö vaihtuu, en yhtäkkiä muistakaan, miten siirrytään pyörätuolista pöydän ääreen tai sänkyyn, hän kuvailee.
Kela-takseja ei tee mieli käyttää
Myös vammaisten asumispalveluista sekä Kelan korvaamien taksikyytien käytännöistä syntyi viime vuonna melkoinen hämminki. Hilla Karjalainen ei ole edes yrittänyt käyttää Kela-takseja.
– Kavereilla on huonoja kokemuksia niistä. Monesti on käynyt niin, että auto ei ole tullut, ja varattu lääkäriaika on jäänyt käyttämättä, hän kertoo
Äiti on tähän asti pystynyt tarvittaessa kuljettamaan Karjalaista. Lisäksi Vantaan kaupunki on myöntänyt hänelle omataksikortin, jolla voi käyttää tuttua taksinkuljettajaa. Tämä tietää, miten autoon pyrkijää pitää avustaa.
– Saatan vieraan ihmisen kanssa mennä ihan kipsiin enkä saa sanaa suustani, Karjalainen kertoo.
Talvi on ollut yhtä setvimistä
Sari Talla sanoo, että talvi on ollut stressaava. Hän toivoo, että Kela ulottaisi lapsia ja nuoria koskevan vaativan kuntoutuksensa myös 18 vuotta täyttäneisiin.
Terapian tarve ei katkea täysi-ikäisyyteen, eikä siirtyminen aikuisten fysioterapiaan aina ole hyvä vaihtoehto. Etenkin kehitysvammaisilla saattaa olla niin suuria kommunikointivaikeuksia, että yhteyden luominen uuteen terapeuttiin vie kohtuuttomasti aikaa. Tuttu, kokenut terapeutti olisi kullan arvoinen.
– Sitä paitsi opinhan minäkin koko ajan lisää ja lisää. Mutta jos on kipuja, ei voi oppia, Hilla Karjalainen sanoo.
Mielenterveys yleisin syy Kela-kuntoutukseen
Kelan lakisääteistä kuntoutusta sai viime vuonna kaikkiaan 120 000 henkilöä. Ylivoimaisesti yleisin syy kuntoutukseen olivat mielenterveyden häiriöt. Kuntoutuspsykoterapiaa sai yli 70 000 suomalaista, joiden työ- tai opiskelukykyä masennus tai muut mielenterveyden häiriöt uhkasivat.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on tukea ja parantaa henkilön työkykyä niin, että hän pysyy työelämässä tai voi palata sinne. Terapialla voidaan turvata myös opiskelujen edistymistä.
Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. Sitä voi saada vuosi kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien kuntoutusten määrä on pudonnut lähes puoleen 1990-luvusta. Silloin kuntoutettavia oli vuosittain vajaat 40 000, nyt enää alle 20 000.
Hermoston sekä verenkiertoelimistön sairauksista ja muista sairauksista johtuviin kuntoutuksiin sekä sopeutumisvalmennuskursseille osallistui viime vuonna kullekin muutamasta tuhannesta kymmeneen tuhanteen kuntoutujaa.
Kelan kuntoutuksen kustannukset olivat viime vuonna kaikkiaan 350 miljoonaa euroa. Se on noin neljä prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista.
Euromääräisesti suurin osa Kelan kuntoutuksista on vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Sen kustannukset olivat vuonna 2018 vajaat 200 miljoonaa euroa. Siitä noin 100 miljoonaa euroa kohdistui lapsiin ja nuoriin eli alle 15-vuotiaisiin kuntoutujiin.
Kuntoutuspsykoterapian kustannukset olivat vuonna 2018 noin 100 miljoonaa euroa.
Näin haet kuntoutusta
1 Kelan kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille ihmisille, mutta vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään paljon lapsille ja nuorille. Kuntoutus voi olla esimerkiksi ammatillista kuntoutusta, moniammatillista yksilökuntoutusta, sairausryhmäkohtaisia kursseja tai psykoterapiaa.
2 Jotta voit hakea kuntoutusta, sinun pitää ensin käydä lääkärissä. Lääkäri arvioi kuntoutuksen tarpeen ja kirjoittaa ns. B-lausunnon, josta ilmenee suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet.
3 Kun lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma on tehty, voit postittaa hakemuslomakkeesi Kelaan.
4 Saat päätöksen hakemuksestasi yleensä muutaman viikon kuluttua. Päätös lähetetään tiedoksi myös palveluntuottajalle, jolloin se toimii myös paikkavarauksena ja maksusitoumuksena.
5 Kela maksaa kuntoutuksesi valtioneuvosten asetuksella vahvistetun enimmäismäärän mukaan, joten voit joutua maksamaan osan kuluista itse.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai viime vuonna 33 400 henkilöä.
Heistä lähes 18 000 oli alle 15-vuotiaita.
Kuntoutukseen on oikeutettu henkilö, jolla on vamman tai sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimista ja osallistua niihin.
Kuntoutusta järjestetään esimerkiksi moniammatillisena yksilökuntoutuksena, sairausryhmäkohtaisina kursseina ja erilaisina terapioina.
Kustannuksiltaan suurin ryhmä ovat lasten ja nuorten reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinkuntoutukset.
Valtaosan näistä kuntoutuksista tuottavat pitkälle erikoistuneet yksityiset kuntoutusyrittäjät, joilta Kela ostaa palvelun.