Kauppa-ja teollisuusministeriön hotelli-ja majoitustoiminnan toimialaraportti paljasti viime viikolla, että vain harva suomalainen hotelli pyrkii aktiiviseen kasvuun. Sen lisäksi yllättävän moni, peräti 31 prosenttia tyytyy säilyttämään vain nykyisen asemansa.
Tällainen viesti jatkuvan kasvun ideologian aikakautena tuntuu melkein uskomattomalta. Mitä hotelli-ja ravintola-alalla on tapahtunut, kun sieltä tulee tällaisia uutisia? Eikö juuri tuolla toimialalla pitäisi ja olisi mahdollisuuksia tavoitella kasvua kasvun perään, etenkin kun hotellien käyttöaste keskimäärin on edelleenkin alle 50 prosenttia? Ovatko hotellien omistajat pudonneet kehityksen kelkasta vai oivaltaneet sen tosiasian, että jatkuvan kasvun ideologia toimii vain teoriassa? Kaikessahan tulee joskus väistämättä myös tasannevaihe ja takapakkikin ja ne ovat yhtä luonnollisia ja välttämättömiä kuin jatkuva eteneminen.
Hotelli- ja majoitustoiminnassa meni paremmin viime vuonna kuin edellisenä vuonna ja näkymät ovat hyvät edelleenkin. Liikevaihdon kasvun seurauksena taloudellinen asema parani ja velkaantuminen väheni. Erityisen hyvin meni hotelleilla Lapissa ja maakunnan sisällä Rovaniemen seutu erottui vielä muista. Lapissa vapaa-ajan matkailijat ja ulkomaalaiset kasvattivat hotellien liikevaihtoa, sillä maakunnassa työmatkalaiset eivät hyödytä hotellibisnestä samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Hotellien liikevaihdon kasvu on suorassa suhteessa Lapin matkailuun ja siihen, mitä siinä on tapahtunut ja on tapahtumassa.
Viime viikkojen aikana on pelätty, että hurjaa vauhtia vuodesta toiseen kasvanut joulumatkailu Lappiin olisi taantumassa. Näin ei sittenkään ehkä tapahdu, sillä vaikka Rovaniemelle, Ivaloon, Kittilään ja Kuusamoon tulevien lentokoneiden määrä ehkä hieman vähenee, chartereissa on matkustajia enemmän kuin ennen. Ilahduttavaa on se, että päivämatkalaisten sijaan joulupukkia katsomaan tulevissa on entistä enemmän useamman päivän viihtyviä.
Noin 100 000 joulumatkailijaa jättää yrittäjille rahaa suoraan arviolta 45 miljoonaa euroa. Jokainen tietää, että se on suuri summa rahaa. Kun sesonkiaikaiset työpaikat muutetaan ympärivuotisiksi, niistä kertyy satoja henkilötyövuosia. Joulumatkailun kasvu on tapahtunut niin nopeasti, että jonkinlainen taantuma alan itsensäkin kannalta saattaa olla jopa hyväksi, vaikkei sitä myönnetäkään. Joulua edeltävinä viikonloppuina Rovaniemen lentoasemalla ja Joulupukin pajakylässä napapiirillä brittiläiset päiväkävijät ovat kansoittaneet paikat niin tiiviisti, että siinä laadukkaiden palvelujen tarjoaminen saattaa joutua koetukselle.
Yrittäjät ovat toki tehneet joulumatkailun kasvun eteen paljon myös työtä, mutta ulkoiset olosuhteetkin ovat automaattisesti vauhdittaneet napapiiriltä joulutunnelmaa hakevien määrän kasvua. Kun näin on, helposti tuudittaudutaan siihen, että joulumatkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Silloin ei tule harkittavaksi, mitä pitäisi parantaa ja miten voitaisiin tehdä asioita toisin kuin aikaisemmin. Syytä olisi myös joskus pysähtyä arvioimaan, minkä verran Lappiin yleensä halutaan matkailijoita. Jos tavoitellaan jatkuvaa kasvua ja suuria ihmismassoja, jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa ei olekaan näytettäväksi enää sitä, josta kaikki alkoi; rauhaa ja puhdasta pohjoista luontoa.
Jatkuvan kasvun odotuksessa tulostavoitteet ovat vuosi vuodelta yhä suuremmat ja suuremmat eikä edes nykyisten asemien pitäminen ole hyväksyttävää. Juna menee aivan liian kovaa vauhtia. Surullista on se, ettei kukaan tiedä missä ja milloin se edes jarruttaa pääteasemasta puhumattakaan. Hyvä, jos jossakin kyseenalaistetaan tätä vauhtia.