HelsinkiEsko Aho aloitti torstaina työnsä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston yliasiamiehenä. Tehtävä on mieluinen, vaikka lakiin kirjattu titteli yhä kyrsisikin. Suomessa on vain kaksi vastaavaa postia.
Oikeastaan Aho on vielä lomalla Kannuksessa. Niinpä ensi tiedon mukaan mies päätti pidättäytyä julkisuudesta. Mutta vanha veri vetää, valokeilat suorastaan riuhtovat Ahoa puoleensa. Joten yliasiamies tekaisi ensi päivästään puolituisen, hän tekeytyi ylen kiireiseksi, kipaisi Sitraan kahville ja lupasi heruttaa ohessa vain pari puolen tunnin haastattelua. Kuin dokumentiksi.
Harvojen titteli
Sitran aikaisempi yliasiamies Aatto Prihti totesi vielä viime kesänä olevansa ylpeä tittelistä, jota kantaa niin ylen harva. Suomessa työskenteleekin hiljakseen vain kaksi muuta yliasiamiestä. Hekin alkavat a:lla, Gunnel Adlercreutz Rakennustietosäätiössä ja Antti Arjava Kulttuurirahastossa.
Arjava aloitti vasta viime lokakuussa. Hän ja Aho sattuivat myös palvelemaan samassa yksikössä lähes koko varusmiespalvelun ajan vuosina 1980-1981. Suomenlinnan rannikkotykistörykmentissä Helsingin edustalla ja Utön maisemissa kurvaillessa ei tosin tullut mieleenkään, että tiet kohtaisivat vielä yliasiamiehinä. "Mutta Aho oli jo tuolloin sanavalmis henkilö, sopiva poliitikoksi", Arjava tuumaa.
Laki sanelee
Aho tosin himoitsi vielä vuodenvaihteessa toimitusjohtaksi tai pääjohtajaksi. Hän ei millään halunnut ymmärtää, että vanhanaikainen titteli on kirjattu koko Sitran olemassaolon takaavaan lakiin, joka eduskunnan ensin pitäisi muuttaa. Mediakin tituleerasi häntä jo kyselemättä johtajaksi.
Mutta Sitran kovapalkkaista toimeenpanijaa valvoo niin hallitus kuin hallintoneuvostokin eli eduskunnan pankkivaltuusto. Päättäjiä taas ei ajatus nimikkeen muutoksesta sytyttänyt. Etenkään, kun hallintoneuvosto oli jo Ahon takia listinyt valtiosihteeri Raimo Sailaksen vetämän hallituksen esityksen asettaa virkaan professori Bengt Holmström.
Tehtävä kasvattaa
Aholla on ollut tapana kasvaa tehtäviensä myötä. Tämän havaitsi, kun hän nuorena pääministerinä käväisi Frankfurtin pörssin tiloissa pitämässä katsausta Suomen tilasta kovimman laman aikaan. Kansakunnan huolet painoivat, mutta mies vaikutti pitkältä, asiantuntevalta ja hän edusti maataan vakuuttavasti saksaksi esitelmöiden.
Mutta yhtäkaikki Aho onnistuu myös kutistumaan silmissä. Näin kävi presidenttivaalien tulosten selvittyä. Harmaata ja haihtunutta olemusta piti käväistä piristämässä Harvardissa. Palattuaan kansanedustaja Aholla olikin takki täynnä akateemista katsantoa ja yritystä aina Suomen Pankkiin asti. Presidentti vain ei hyväksynyt Ilkka Kanervaa raha-asiantuntijaksi, joten samassa paketissa kaatui myös Aho.
Keskittyminen tarpeen
Viimeistään yliasiamiehen postin avauduttua on väliaikainen konsultti Aho katsonut tehtäväkseen sohaista vähän joka asiaa. Niinpä hän keksi kolumnin kautta jopa ryhtyä likvidoimaan lihottavia pikaruokia.
Yliopettajan roolin sijaan uudelta yliasiamieheltä odotetaan nyt ennen kaikkea fokusointia. Ahon 5,5-vuotinen kausi Sitrassa alkaa tavallista tiukemmalla strategian tarkistuksella.
Tavoitteena on kohdistaa huomattavan rahoituskoneiston voimat ensi vuonna kolmeen tai neljään asiakokonaisuuteen, joista päätettäneen hallituksen syyskuun kokouksessa. Samassa hengessä terävöitetään myös leveäksi lepsunutta koulutusta, ylen laajaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä luodaan tietyt raamit myös tuotekehitysrahoitukselle, jonka voidaan nyt jälkikäteen valittaa uhranneen liikaa hitaasti kypsyvälle bioteknologialle.
Sitra tulee jatkossa painottamaan ainakin terveydenhuollon tulevaisuushankkeita. Mutta myös Venäjä noussee omaksi päälohkokseen. Lisäksi kerättäneen yhdeksi tai kahdeksi asiaryhmäksi innovaatiojärjestelmän eli uusien liiketoimintojen kehittäminen.
Mutta mikä tärkeintä, kaikkia näitä kokonaisuuksia olisi tarkoitus jatkossa katsastaa konkreettisesti eli ongelmista käsin. Siten Sitran odotetaan vielä täyttävän entistä luovemmin tehtävänsä myös Suomen uudistus- ja kilpailukyvyn edistäjänä.