liisa.laine@kaleva.fi
Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä.
Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta.
Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen.
Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään.
Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla.
Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään.
Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkään. Häiriköijiä on vain murto-osa. Ikävä kyllä he tietenkin leimaavat koko muun joukon.
Jääliläisyrittäjien nimilistaa kommentoinut kiiminkiläinen erityisnuorisotyöntekijä osui asian ytimeen todetessaan, kuinka eri tavalla eri ihmiset kokevat nuorten käyttäytymisen. Joku häiriintyy jo siitä, että puolenkymmentä nuorta istuu kaikessa rauhassa kaupan ikkunalaudalla.
Todellista häiriköintiä ei tietenkään tarvitse katsoa läpi sormien. Paikkoja ei saa särkeä ja ihmisiä pelotella. Hyvät tavat koskevat yhtälailla nuoria kuin kaikkia muitakin. Jos juopottelu ja huumeet ovat riehumisen syynä, sitä suuremmalla syyllä asiaan on puututtava.
Rajat asetetaan kotona, jossa on edelleenkin päävastuu nuorten kasvattamisesta. Siksi niin Jäälin kuin muidenkin ostareiden rauhoittamisessa tärkeintä on saada mukaan itse nuoret ja heidän vanhempansa.
Käytännössä voi tosin olla niin, että juuri he, joiden mukanaoloa näissä kokouksissa eniten kaivattaisiin, sieltä puuttuvat ja läsnä ovat ne nuoret, jotka eivät muutenkaan ketään häiritse - ja heidän vanhempansa.