Teetä automaatista, olkaa hyvät. Keksinkin saa, jos kehtaa ottaa. Sen jälkeen suoraan asiaan.
Tahti on muuttumassa konservatiivisena pidetyssä metsäteollisuudessakin. Jututettavana on Metsäteollisuus ry:n uusi energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman, 32, toimitusjohtaja Anne Brunilan viimeisin nosto tärkeän teollisuusalan avainpaikalle.
Sundmanin ikä herättää uteliaisuuden. Mies sopisi ikänsä ja miksei myös näkönsä puolesta paremmin jalkapallojoukkueen toppariksi kuin kabinettien lobbariksi. Metsäteollisuutta tuntevat henkilöt pitävät Sundmania lahjakkaana teknokraattina.
Nuoresta iästään huolimatta Sundman on ollut jo kahdeksan vuotta talossa. Ensimmäinen tehtävä kesätyöntekijänä oli liiton internetsivujen kehittäminen. Itse asiassa tuona kesänä hän teki ratkaisun, joka oli nettisivuihin verrattuna paljon pysyvämpi. Sundman lunasti Kiasman taidenäyttelystä liitolle veistoksen. Se on edelleen näkyvällä paikalla pääkonttorin aulassa.
Kesäpestin jälkeen Sundman teki diplomityön Metsäteollisuudelle jätepolitiikasta hoitaen samalla äitiysloman sijaisuutta.
"En tullut tänne ympäristöasioiden takia, vaan kesätöihin viestintäpuolelle. Talon tarjous vei minut ympäristöpuolelle", kertoo mekaanisen puunjalostuksen puolelta valmistunut diplomi-insinööri.
Vanhassa puutalossa Porvoossa perheineen asuva Sundman kertoo nauttivansa pikku remonttien tekemisestä. Puu on häntä aina kiehtonut.
Kilpailukyky vaarassa
Porvoon puutaloromantiikka on kaukana Sundmanin nykyisestä työstä. Teollisuus painii kannattavuusongelmissa ja poliitikot pudottelevat jatkuvasti uusia roskia paperiteollisuuden teloille. Painetta tulee niin Suomen hallituksesta kuin EU:n komissiosta.
Kovimpana haasteena Sundman pitää tavoitetta uusiutuvan energian käytöstä. Energiankulutuksesta uusiutuvien osuus pitäisi nostaa 8,5 prosentista 20:een. Suomen pitäisi lisätä uusiutuvien osuutta 9 prosenttiyksikköä. Sundman laskeskelee, että tavoite on epärealistinen, vain puolet tavoitteesta on saavutettavissa.
"Metsähakkeesta saamme kolme prosenttiyksikköä lisää. Yhden prosenttiyksikön lisäys tuulesta ja vedestä kummastakin vaatii jo kovia ponnisteluja", Sundman sanoo.
Metsäteollisuutta huolettaa erityisesti se, että bioenergian lisääminen ja sitä kautta puun polttaminen tuntuu olevan EU:n suosiossa. Sundman varoittaa, että jos puuta aletaan massiivisesti käyttää energiantuotantoon, se lisää puun kysyntää, nostaa sen hintaa ja voi rapauttaa jo ennestään ruvella olevan metsäteollisuuden kilpailukykyä.
Syöttötariffi pulmallinen
Yksi metsäteollisuutta huolestuttava ohjauskeino on syöttötariffi, jota elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ajaa. Siinä uusiutuvan energian tuottajille taataan tietty hinta energiasta. Teollisuus ja muut sähkönkuluttajat joutuisivat tukisumman maksumiehiksi.
Sundmanin mukaan kustannustaakan lisäksi syöttötariffi voi huonosti kohdistettuna vääristää kilpailua puunjalostajien ja puuta käyttävien energiatuottajien välillä.
"Voimalaitoksilla olisi tuen takia suurempi maksukyky puun hankintaan, kuin mitä puuta jalostavalla teollisuudella olisi", Sundman sanoo.
Metsäteollisuudessa on Euroopan tasolla laskettu, millaisia työllisyysvaikutuksia on puun poltolla verrattuna sen jalostamiseen. Jos puuta jalostetaan, kierrätetään ja lopuksi käytetään energiana, niin sen työllistävä vaikutus on peräti 13-kertainen puun suoraan polttamiseen nähden.
Sundmanin mukaan puun kysynnän kiihdyttämisen sijaan olisi lisättävä puun tarjontaa. Tai jos syöttötariffi lopulta tulee, sen rahoitusta ei pidä ulottaa kaikkiin sähkön kuluttajiin.
"Pitäisi vapauttaa energiaintsensiivinen teollisuus, kuten metsäteollisuus, syötttötariffin rahoituksesta. Näin on monessa maassa tehty", Sundman sanoo.
Hän muistuttaa, että metsäteollisuus tuottaa jo nyt 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta, jota syntyy metsäteollisuuden oman tuotantoprosessin tuloksena. Jos tuotanto vähenee kilpailukyvyn rapautumisen takia, se leikkaisi samalla uusiutuvan energian tuotantoa. Väärin toteutettu syöttötariffi toimisikin vastoin tarkoitustaan.
EU unohtaa hyvinvoinnin
Kotimaassa käytäntöön sovellettavat ympäristö- ja energiapolitiikan säädökset ovat peräisin EU:sta. Tämän takia on luonnollista, että Sundmanin pilttuuseen kuuluvat EU-asiat.
Ranskan heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus voi tuoda yllättäviä muutoksia energiapolitiikan linjauksiin. On huhuttu, että vahvaksi ydinvoimamaaksi tiedetty Ranska haluisi lukea ydinvoiman uusiutuvien energiamuotojen rinnalle sen päästöttömyyden takia. Tämä helpottaisi pääsemään tavoitteisiin, jotka EU on uusille energialähteille määritellyt.
Sundman pitää ajatusta hyvänä. Hänestä ei ole tarvetta pitää uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima erillään, koska niiden käyttö pelaa samaan maaliin, ilmastonmuutoksen torjumiseen.
"Ilmastonmuutoksen kannalta ydinvoima on yhtä hyvä työkalu kuin uusiutuvat. Siinä mielessä uusiutuvalle energialle ei olisi tarvetta asettaa omia tavoitteita. Pitäisi olla pelkkä päästötavoite, johon pyritään monin eri keinoin", Sundman sanoo.
Hänen mielestään Suomen hallitus voisi aivan hyvin tukea Ranskan ydinvoimalinjaa, jos se kesän jälkeen muuttuu oikeasti lihaksi.
Sundman kaipaa EU:lta kaiken kaikkiaan ymmärrystä siitä, että eurooppalainen hyvinvointi luodaan niissä tehtaissa ja yrityksissä, joiden päästöt EU on ottanut tikun nokkaan. Seuraavaksi on valmistumassa yhtenäislupadirektiivi, joka koskee kaikkia perinteisiä päästöjä teollisuudessa. Direktiiviehdotuksessa olevat päästörajat ovat Sundmanin mukaan sellaisia, joita on vaikea nykytekniikalla saavuttaa.
"Onko EU:lla riittäävää huolta siitä, mihin Euroopan hyvinvointi loppujen lopuksi perustuu. Meillä on kuitenkin olemassa olevaa elinkeinoelämää, joka tuo työtä, tuloja ja ostovoimaa. Siihen se hyvinvointi perustuu", Sundman muistuttaa.
Kaksi voimalaa tarpeen
Perjantaina Teollisuuden Voima ilmoitti hakevansa lupaa uudelle ydinvoimalalle. Tämä takaa sen, että kuluvallakin vaalikaudella ydinvoima pysyy puheenaiheena.
Sundman jakaa Teknologiateollisuuden näkemyksen, jonka mukaan Suomeen tarvitaan kaksi uutta ydinvoimalaa.
"Teollisuuden arviot sähkön kulutuksesta ovat suurempia kuin mitä julkisuudessa tai ministeriössä on esitetty. Kyllä Suomeen kaksi uutta ydinvoimalaa mahtuu", Sundman sanoo.
Pekkarisen ja teollisuuden näkemyksen poikkeavat. Ministeri allekirjoittaisi vain yhden uuden ydinvoimalan lupahakemuksen.
Mihin sitten metsäteollisuus tarvitsee lisäsähköä, kun se leikkaa tuotantoa lakkauttamalla kokonaisia tehtaita? Sundman uskoo, että metsäteollisuus kasvaa Suomessakin.
"Puu- ja paperituotteiden kysyntä kasvaa globaalisti. Jos täällä on hyvät toimintaedellytykset, niin kyllä toimiala kasvaa ja niin käy sähkön tarpeenkin".