Eläkepoliittista keskustelua on maassamme värittänyt eräiden poliittisten nuorisojärjestöjen halu leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä maksussa olevien eläkkeiden perustuslaillinen suoja on ehdottomasti säilytettävä.
Nuorten luottamus eläkejärjestelmäämme on elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Keinoja luottamuksen vahvistamiseen tulee kuitenkin etsiä muualta kuin leikkaamalla jo maksussa olevia eläkkeitä. On myös nuorten etu, että he voivat olla varmoja siitä, ettei heidän keräämiään eläkkeitä leikata tulevaisuudessa.
Työeläkejärjestelmämme on yksi maailman parhaista, eikä sen rahoitus ole tällä hetkellä kriisissä. Rahastointiasteemme on moneen maahan verrattuna suuri ja aiemmin tehdyt eläkeuudistukset ovat järjestelmää vahvistaneet. Eläketurvakeskuksen keväällä tekemän selvityksen mukaan työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti.
Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Mediaanieläkkeemme oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.
Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000. Heitä koskettivat, enemmän tai vähemmän, edellisen hallituksen kansaneläkkeisiin tehdyt leikkaukset ja jäädytykset. Paljon sairastaviin iskivät vielä muun muassa sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen järkyttävät korotukset.
Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten Suomessa on pienituloisia eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000.
Vuoden aikana oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut peräti 20 000 hengellä.
Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Puolet kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkinasteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.
Edellä mainitun suuruiset eläkkeet menevät täysin kulutukseen ja niistä leikkaaminen olisi edesvastuutonta. Leikkaamiset jouduttaisiin kompensoimaan nostamalla eläkkeensaajien saamia tukia sekä keventämällä verotusta.
Eläketurvakeskuksen 19.8. julkistamasta tutkimuksesta (Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista) kävi ilmi, että 55–85-vuotiailla eläkkeensaajilla kotitalouksien välinen apu kuuluu useimpien (75 prosenttia) elämään ja että yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille.
Taloudellisen avun saaminen on harvinaista. Käytännön apua sen sijaan sekä annetaan että saadaan. Lapsia autetaan usein myös lastenlasten hoidossa ja kuljetuksissa.
Ikääntyneet siis kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi. Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja riidellen. Pidetään yhdessä huolta, että silta yli sukupolvien kantaa nyt ja tulevaisuudessa.
Tähän mennessä on kerätty yli 200 miljardin euron eläkemaksuista kertynyt varallisuus, joka on työeläkeyhtiöiden hallinnassa. Tästä riittää sekä nyt eläkettä saaville että tulevaisuudessa eläkkeelle lähteville jaettavaa – ja mikä estää keräämästä tästä eteenpäinkin samanlaista summaa käytettäväksi seuraavien sukupolvien eläkkeitä varten?
Valto Salonperä
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Oulun Piiri ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.