Paperin työtaistelu on tuonut jo suhteettoman paljon vahinkoa Suomelle. Sunnuntaina on tartuttava sovintoehdotukseen.
Parhaillaan on menossa kaksi hyvin erikoista työtaistelua. Toinen on saanut kauppojen vessapaperihyllyt ammottamaan välillä tyhjyyttään ja kansantalouden kasvuennusteet alenemaan. Toisen myötä saa vilkkaimmilla raja-asemilla körötellä itään ilman mitään tarkastusta Suomen puolella ja viedä mennessään, mitä haluaa.
Kummassakin lakossa puhutaan enemmän periaatteista kuin suoranaisesti palkoista, ja molempien työtaisteluiden loppuminen mahdollisimman pian on koko kansakunnan etujen mukaista. Mutta sovintoon voi päästä vain sopimalla.
Paperiteollisuuden työtaistelu jää jo tällaisenaan historiaan. Työnantajan käyttämä laillinen työsulku on ollut täysin poikkeuksellinen vastaisku paperiliiton laittomille lakoille. Molemmin puolin neuvottelupöytää - vai pitäisikö sanoa molemmissa juoksuhaudoissa - on otettu käyttöön erittäin järeät aseet, ja lisääkin on reservissä. Ammattiyhdistysliike on ryhmittäytymässä laajoihin tukilakkoihin, ellei sovintoa synny sunnuntai-iltana.
Paperintyötaistelu on jo nyt aiheuttanut erittäin laajaa vahinkoa. Vieläkin isommat menetykset ovat mahdollisia. Kyse on alan sisäisistä periaatteista, mutta kuinka kalliita ne oikein ovat? Seuraukset alkavat ylittää jo kaiken kohtuuden. On aikoihin eletty, kun hyvinvointivaltiossa hamstrataan vessapaperia kauppojen hyllyiltä.
Kuljetusyrittäjät ja monet alihankkijat ovat hätää kärsimässä, ja paperiteollisuus itse menettää sopimuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vaikka työt taas alkaisivat tehtaissa, osa suomalaislehdistä on jo tehnyt uusia sopimuksia ulkomaisten paperiyhtiöiden kanssa. Tätä menoa vaarassa alkaa olla niin yhtiöiden talous kuin työntekijöiden työpaikat. Se olisi aivan liian kallis hinta siitä, säilyttävätkö neuvotteluiden osapuolet kasvonsa vai eivät.
Ratkaisun paikka on sunnuntai-iltana, jolloin osapuolten on annettava vastauksensa valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen keskiviikkona jättämään sovintoesitykseen. Salonius ei olisi ehdotustaan antanut, ellei näkisi kompromisseille mahdollisuutta. Viime päivinä puheenvuoroja on reivattu sovinnollisempaan suuntaan, joten tilanteen laukeamiselle on täydet edellytykset. Molemmin puolin on jo todistettu, että kiistassa ollaan tosissaan. Se näyttö on annettu ja saatu. Tässä vaiheessa tilaa on jo annettava suhteellisuudentajulle ja terveelle järjelle.
Pääministeri Matti Vanhanen on vedonnut, että ratkaisuun on päästävä sovintoesityksen pohjalta. Jos ulkopuolisia vetoomuksia tarvitaan, hallituksen voima on hänen mukaansa käytettävissä. Neuvottelupöytiin hallitus ei silti voi mennä, elleivät osapuolet sitä sinne päästä. Tässä tilanteessa pääministerinkin on tarpeen käyttää kaikki ne keinot, joita hänellä suinkin on, julkisuudessa tai kulisseissa.
Rajavartioliiton lakossa kyse on valtion uudesta palkkajärjestelmästä. Lakko on laillinen, mutta sen myötä pääsee nyt koko Schengen-alueelta menemään suoraan Venäjän raja-asemille ilman omaa rajatarkastusta. Tehokas rajavalvonta on suvereenin valtion tunnusmerkki. Voi vain kuvitella, millainen äläkkä Suomessa nousisi, jos Venäjän suunnasta tultaisiin samaan tapaan suomalaisten syliin.
Tässä kiistassa valtio on työnantajana suoraan osallinen. Ei ole mieltä siinä, että valvonta karkaa käsistä maan tärkeimmillä raja-asemilla tällaisten ongelmien vuoksi. Ellei neuvotteluteitse synny nopeasti sovintoa, hallituksella voi olla tarvetta puuttua asiaan.