Tallinna "Minä olen todellakin luullut sitä vitsiksi!" kaikui hämmästynyt huudahdus Tallinnan talvi-illassa, kun määrätietoinen joukko marssi säveltäjä Erkki-Sven Tüürin sävellyskonsertista karonkkaan ulkoministeriön protokollapäällikkö Toomas Tiivelin kotiin.
Estonian konserttisalin keskiparven oli täyttänyt konsertin ajan edustavien herrojen seurue. Ainakin näytti, että he kaikki tunsivat hyvin toisensa. (Tosin Viro on niin pieni maa, että siellä kaikki tuntevat toisensa.) Näillä herroilla oli myös jotakin erityistä yhteistä: jokaisella pieni hienostunut, vatupassimainen merkki puvun vasemman rintataskun päällä.
Samaa merkkiä oli Ruotsin kuningaskin ihastellut syksyllä luovuttaessaan Pohjan tähden ritariston korkeaa kunniamerkkiä Tiivelille. Kuningas Kaarle XVI Kustaa oli halunnut tietää, mikä tuo merkki oikein on.
"Se on Tallinnan viskiklubin merkki, Teidän majesteettinne!" oli Toomas Tiivel, Viron entinen Ruotsin suurlähettiläs ja Tallinnan viskiklubin nykyinen presidentti, vastannut, minkä jälkeen kuningas oli lähettänyt terveisensä Tallinnan viskiklubille.
Korutaiteilija
teki tunnuksen
Merkki, josta viskiklubilaiset tunnistaa, on korutaiteilija Kadri Mälkin käsialaa.
Sitä kantavat niin tuon illan säveltäjä Erkki-Sven Tüür kuin koko joukko muuta kulttuuriväkeä. Mukana on erityisen paljon kuvataiteilijoita mutta myös tiedemiehiä, poliitikkoja, teatteriväkeä, kirjailijoita, diplomaatteja, toimittajia, ravintoloitsijoita ja yksi laivayhtiön johtaja - niin paljon kuin noin 30 hengen joukkoon nyt voi mahtua.
Viskiklubilla on tapana julkaista oma vuosikirjansa. Muutama vuosi sitten klubin visualistit tekivät siihen koko joukon kollaaseja, joiden henkilöt saivat viskiklubilaisten päät. Eräs niistä keskittyi teemaltaan loppiaiseen: itämaan tietäjät olivat saapuneet seimen äärelle.
Niinpä tuossa kuvaelmamaisessa kollaasissa nähtiin Neitsyt Mariana myhäilemässä klubilaisista entinen pääministeri Mart Laar ja hänen luokseen portaiden juuressa kiiruhtavien itäisten maiden viisaiden miesten joukossa keskimmäisenä klubin päämies Toomas Tiivel.
Graalinmaljamaisissa lentävissä esineissään taivaalla liiteli lisää tunnistettavia kulttuuripersoonia: ainakin Erkki-Sven Tüür huiluineen ja kuvataiteilija Jaak Arro koristeellisessa lentävässä paketissaan.
Näinä päivänä viskiklubi täyttää 15 vuotta.
Ehkä klubin perustaminen olikin jonkinlainen vitsi, koska tuona aikana, Neuvosto-Eestissä, ei viskiä juurikaan saanut. Niinpä klubi perustettiin reippaalla mielellä vuonna 1989 tunnuksena jotakin sellaista kuin että viskiä juodaan aina kun sitä on saatavilla.
Klubi on varsinainen herrain klubi, naisia siihen ei kutsuta.
Suurin osa jäsenistä on virolaisia, mutta ainakin kaksi suomalaista on mukana. Toinen heistä on Viron kulttuurimatkojen vetäjänä tunnettu Tapio Mäkeläinen ja toinen oululainen estofiili Pentti Hänninen.
Ulkopuolisesta tämä huolellisesti valittu herraseurue vaikuttaa todelliselta salaseuralta. Mitä enemmän klubilaiset klubiaan esittelevät, sitä vilpittömämmin suomalainen vieras saa aiheen tokaista:
"Mutta tehän olette varsinainen mafia! Teillä on sormenne ainakin kaikessa kulttuurielämässä!"
Näyttelyn nimi
on aina Blended
Yksi perustajajäsenistä, kuvataiteilija Tiit Pääsuke muistuttaa, miten klubi järjestää säännöllisesti jäsentensä näyttelyjä eri maissa.
Nämä näyttelyt ovat nimeltään - kuinkas muuten - Blended, mitä sitten seuraa järjestysnumero. Viimeksi Blended oli yhdeksäs. Se järjestettiin laivalla ja sitä edellinen Tukholmassa.
Paitsi rintapielissä komeilevaa klubin tunnusta vatupassia, jonka Kadri Mälkin suunnitelman mukaan valmisti Viron taideakatemian metalliosasto, klubilaiset pyrkivät pitämään huolen siitä, että heidän autojensa rekisterikilvessä ovat kirjaimet UBC eli Uisge Beatha Club, mikä gaelin kielellä eli keltiksi merkitsee elämänvesiklubia.
Tallinnan viskiklubin nettiosoite on http://www.ubc.ee