Kolumni

On hetki, jolloin Suomi sekoaa

Ja nyt kaikki löytöretkelle etsimään kartapallosta plänttiä, missä ainakin puolet asukkaista sekoaa kahdeksi viikoksi ja alkaa palvoa jääkiekko-nimistä talvista joukkueurheilua.

Ja nyt kaikki löytöretkelle etsimään kartapallosta plänttiä, missä ainakin puolet asukkaista sekoaa kahdeksi viikoksi ja alkaa palvoa jääkiekko-nimistä talvista joukkueurheilua.

Aivan oikein.

Siinähän se pohjoisella pallonpuoliskolla Skandinaviassa neidon lailla viehättää.

On Suomi nimeltään.

Maapallossa riittää pinta-alaa, mutta missään muussa maailman kolkassa jääkiekon MM-turnaus ei saa yhtä suurta painoarvoa kuin Suomessa.

Ei edes Ruotsissa.

Käsillä on kansanjuhla, joka sekä ihastuttaa että vihastuttaa. Jokaisella turnauksella on aina omat kannattajansa ja vastustajansa.

Niin on jääkiekon MM-kisoillakin.

Annetaan polvihousuisten miljoonamiesten nyt viihdyttää ja antaa kansalle haluamiaan sirkushuveja. Eihän juhlahumu ikuisuuteen kestä, sillä kekkerit ovat ohi äitienpäivän iltana, jolloin pelataan maailmanmestaruudesta yksiosaisessa MM-finaalissa.

Juhlasta tulee kaikki rajat ylittävä kansanrieha, jos Suomi voittaa maailmanmestaruuden.

Ne, joita lätkä ei kiihota, voivat pelätä nyt pahinta. Suomi voi voittaa maailmanmestaruuden, Suomi on suosikki numero yksi.

Edellisissä kotikisoissa kultakuumeeseen ei ollut realistista aihetta, mutta nyt on.

Päävalmentaja Hannu Aravirta on saanut haalituksi kasaan joukkueen, jossa on maailmanluokan tähtiä Teemu Selänteen ja Saku Koivun johdolla.

Aravirran komea ura leijonakuninkaana päättyy toukokuun 11. päivänä. Jättääkö hän parrasvalot juhlittuna sankarina vai päävalmentajana, jonka kansainvälisestä urasta jäi puuttumaan todellinen täysosuma – maailmanmestaruus.

Suomalaiset saavat olla ylpeitä loistavista kiekkolähettiläistään, jotka tekevät maallemme mahtavaa PR:ää eri kaukaloissa ympäri maailmaa. SM-liigaa pidetään maailman toiseksi kovimpana ammattilaissarjana, eikä siitä mahdu kuin muutama pelaaja kisaleijoniin – hopea-Kärpistä ei yhtään.

Tässäpä ilmainen vinkki tason vertailuun. Kanadan joukkueessa pelaa 19-vuotias Jay Bouwmeester, joka avauskaudellaan nousi NHL-joukkueensa Florida Panthersin ykköspakiksi. Häntä on pelaajana usein verrattu toiseen superlahjakkuuteen, Kärppien Joni Pitkäseen, 19.

Verratkaa ja todetkaa. Kumpi on parempi? Pärjääkö Pitkänen NHL:ssä, ja mahtuisiko Bouwmeester Kärppiin...?