Pääkirjoitus

On aika käydä to­si­toi­miin

Puhemies Anneli Jäätteenmäen on määrä ilmoittaa tänään hallitusneuvottelujen jatkosta eli siitä, minkä puolueiden kanssa keskusta aloittaa konkreettiset hallitu

Puhemies Anneli Jäätteenmäen on määrä ilmoittaa tänään hallitusneuvottelujen jatkosta eli siitä, minkä puolueiden kanssa keskusta aloittaa konkreettiset hallitusneuvottelut. Jo on aikakin. Keskustan julkinen jahkaus kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa alkoi jo kyllästyttää hitaita hämäläisiäkin. Sosiaalidemokraatit ovat nimittäin selkeästi todenneet sekä puheenjohtajansa Paavo Lipposen että eduskuntaryhmänsä johtajan Antti Kalliomäen suulla, että he ovat valmiita vakaviin neuvotteluihin punamultarungosta. SDP on myös lieventänyt kantaansa pääministerikysymykseen.

Keskusta ja SDP ovat niin ikään edenneet kulissien takana epävirallisissa neuvotteluissa keskenään paljon pitemmälle kuin mitä julkisuudessa annetuista lausunnoista voisi päätellä. On turha kuluttaa enää aikaa tarpeettomiin poliittisiin piruetteihin edes muodon vuoksi. Maa tarvitsee nopeasti uuden toimintakykyisen enemmistöhallituksen keskustan ja SDP:n muodostaman perusrungon varaan. Vaalitulos oikeuttaa ne yrittämään hallituksen muodostamista.


Puheenjohtaja Ville Itälän torstaina antama lausunto punamultapohjasta vahvisti jo etuajassa sen, että vuodesta 1987 hallituksessa pysynyt kokoomus taklataan ainakin tässä vaiheessa ulos hallituspelistä. Siinä ei ole mitään erikoista puolueen kärsimän pahan vaalitappion takia. Yhden suuren puolueen on jäätävä oppositioon. Kokoomus on kolmikosta ainoa, joka on istunut hallituksessa neljä vaalikautta peräjälkeen. Saavutus on komea.

Jos punamultahallitus syntyy, kuten on todennäköistä, kokoomusta tuskin kuitenkaan odottaa yhtä kova kohtalo kuin tapahtui Urho Kekkosen aikana Suomen politiikan niin sanotulla vaihtoehdottomalla kaudella. Kokoomusta pidettiin silloin 21 vuotta oppositiossa. Suomen politiikkaan on juurtunut terve rotaatio eli vuorottelu hallituksessa. Oppositio on yhä Suomessa suurelle puolueelle paras tapa lisätä kannatusta.

Kun yritettävän hallituksen runko lienee jo käytännössä selvä ja kun Jäätteenmäki on itseoikeutettu pääministeriehdokas, päivän suuri jännitysmomentti on, mitä muita puolueita kelpuutetaan mukaan. Keskustalla ja SDP:llä on 108 paikkaa eduskunnassa. Niille riittää yksi apupuolue. Onko se Vihreä liitto vai hallitusten kestopuolue Rkp? Pudottaako SDP nyt vasemmistoliiton kelkastaan?

Vihreät tulevat vaalivoittajina ja Jäätteenmäen eräiden lausuntojen jälkeen ensiksi mieleen, mutta puolueen luotettavuutta epäillään. Miten salkut jaetaan ja miten hallituksen sisäinen tasapaino turvataan, jos vihreät ovat hallituksessa?


paakirjoitus@kaleva.fi