Terraariossa ei näy ketään. Siinäpä vasta oiva lemmikki, ei näy, ei haise eikä kuulu.
Terraarion asukas, viljakäärme, on kuulemma jossain juurakon ja kukkapurkin paikkeilla piilossa, kuten yleensäkin muulloin kuin ruoka-aikaan.
Terraarioissa elävät matelijat ja hyönteiset ovat kasvattaneet suosiota viimevuosina. Ne ovat allergiatestattuja ja sopivat myös niille, jotka satunnaisesti viettävät yönsä pois kotoa. Ne eivät kiinny omistajiinsa, eikä niiden jättämisestä yksin pitäisi koitua itsesyytöksiä heitteille jättämisestä.
Tämä ei kuitenkaan ole aivan totta, sillä myös laiskanoloiset suomupintaiset lemmikit vaativat melkoisesti huomiota - myös rahallisesti.
Eksoottisempien liskojen hinnat pyörivät useissa sadoissa, joskus jopa tuhansissa euroissa. Jotta liskot voisivat elää arvoistaan elämää, tulee niiden kortteerin olla tarpeeksi suuri, valaistu ja kosteutettu, mikä ei ole halpaa sekään. Jotkut liskot, kuten iguaanit, voivat kasvaa yli metrin pituisiksi.
Liskojen ruokinta on tarkkaa. Ne pitävät muun muassa hyönteisistä, nisäkkäistä ja kasviksista. Vaikka ruokaa ei kulukaan paljoa, voi liskon mässäily tulla yhtä kalliiksi kuin ison koiran.
Siili vireessä yöaikaan
Amanda Jääskeläinen kaivaa vauvan pesukinnasta muistuttavasta pussista esille afrikkalaisen kääpiösiilinpoikasen, joka oli tuotu Suomeen Saksasta. Pehmeäpiikkinen pikkusiili nautti sylissä olosta, toisin kuin sen heimoveljet egyptiläinen ja intialainen siili, jotka vetäytyvät kosketuksesta kerälle.
"Siilit eivät opi temppuja eivätkä kiinny omistajaansa", Amanda Jääskeläinen kertoo. Siilit myös elävät aivan omaa rytmiään: "Ne ovat yöeläimiä eikä niitä saa mennä päivällä herättämään".
Yöllä siilit ovatkin vireessä, sillä ne voivat lenkkeillä parikymmentä kilometriä yhdessä yössä. Siilit syövät pääasiassa hyönteisiä, lisänä voi antaa esimerkiksi kissojen kuivaraksuja.
Toisin kuin kotoiset siilimme, eksoottiset lemmikkisiilit eivät vietä horroskautta. "Se on niille vaarallista. Lämpimien maiden siilit eivät osaa kerätä vararavintoa talviunen varalle", Amanda Jääskeläinen huomauttaa.
Ei sovi halilemmikiksi
Karvajalkainen tarantella on jokaisen araknofobisen ihmisen painajainen. Suurin osa tarantelloista on ainakin lievästi myrkyllisiä, eikä niistä siksi ole halilemmikeiksi.
Pitkäaikaista iloa niistä kyllä voi saada. Terraarion seinään itsensä parkkeerannut Aphonopelma seemanni naaras esimerkiksi voi tasapainoisella sirkkoja, torakoita ja jauhomatoja sisältävällä ruokavaliolla saavuttaa 18 vuoden iän. Naaraan luonnetta kehutaan rauhalliseksi.
Käärme kämmenellä
Käärmeistä viljakäärme on maailman suosituin lemmikkikäärme.
"Hyvä käärme on sellainen, joka mahtuu kahdelle kädelle", selittää viljakäärmeitä, japanilaisia rottakäärmeitä ja gekkoja myyvä Matias Griese. Jonkin verran tavallista onkilieroa isommat viljakäärmevauvat maksavat väristä riippuen 50-150 euroa. Vihertävän tai ruskean gekon saisi omakseen satasella.
Viljakäärmeet kasvavat noin puolentoistametrin pituiseksi. Vauvana käärmeet syövät muun muassa sammakoita, isompana hiiriä, myyriä ja rottia. Viljakäärmeet eivät vahingoita omistajiaan, ja Griese kehuu niiden olevan oivallisia lemmikkejä lapsiperheisiin.
Gekkojen, käärmeiden ja tarantellojen ilo on katsojan silmissä. "Nämä ovat kaikki terraarioeläimiä eivätkä mielestäni kuulu käteen", Griese toteaa.
Lemmikkien kauhukabinettiin voi hankkia myös skorpioneja, joita halvimmillaan saa Suomesta noin 50 eurolla. Hyönteisillä elävät yöaktiiviset skorpionit ovat nekin parhaimmilla lasin takaa ihailtuina.