Voimanosto: Al­zhei­me­rin tauti py­säyt­ti kem­pe­le­läi­sen voi­ma­mie­hen

Kaleva live: Katso suora lähetys U20 Kär­pät-Luk­ko-ot­te­lus­ta

Luitko jo tämän: Ohi­juok­su­tus rikkoi asuk­kai­den ve­si­put­ket, For­tu­mil­ta pe­nä­tään vas­tuu­ta

Omis­ta­jil­le yh­tei­nen linja

36-vuotiaalla agrologilla Reijo Flinkillä on edessään mielenkiintoinen työsarka. Hän aloitti maanantaina työnsä kahden vahvan lihaosuuskunnan eteläpohjalaisen Itikan sekä pohjois- ja itäsuomalaisen Lihakunnan ensimmäisenä yhteisenä toimitusjohtajana.

Lihantuottajien edusmies. Toimitusjohtaja Reijo Flink pitää työnsä antoisimpana osana yhteydenpitoa viljelijäkuntaan. Se avartaa hänen mielestään ajatusmaailmaa.
Lihantuottajien edusmies. Toimitusjohtaja Reijo Flink pitää työnsä antoisimpana osana yhteydenpitoa viljelijäkuntaan. Se avartaa hänen mielestään ajatusmaailmaa.
Kuva: Seppo Kangas

36-vuotiaalla agrologilla Reijo Flinkillä on edessään mielenkiintoinen työsarka. Hän aloitti maanantaina työnsä kahden vahvan lihaosuuskunnan eteläpohjalaisen Itikan sekä pohjois- ja itäsuomalaisen Lihakunnan ensimmäisenä yhteisenä toimitusjohtajana. Osuuskunnat käytännössä omistavat Atria-konsernin, ja toimitusjohtajan päätehtävänä on valvoa omistajien etua.

"Tämä on sellainen posti, että hyvin pitkälle minun itse luotava oma roolini ja työni. Toki osuuskuntien hallinnolliset tehtävät ovat samat kuin ennenkin, mutta strategiseen työhön lähden ikään kuin puhtaalta pöydältä", Reijo Flink toteaa.

Itikka ja Lihakunta omistavat Atriasta runsaat 63 prosenttia ja hallitsevat yhtiön osakkeiden äänivaltaa yli 90-prosenttisesti. Osuuskunnat omistavat myös Atrialle lihaa hankkivan A-Tuottajat Oy:n noin 95-prosenttisesti. Kolmantena omistajana lihaosuuskuntien yhteisyrityksissä on pieni Pohjanmaan Liha ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

Päältä katsoen Atria-konsernin rakenne näyttää monimutkaiselta, kun siinä on erikseen omistajaosuuskunnat, tuotanto- ja markkinointiyhtiö sekä raaka-aineen hankintayhtiö. Reijo Flink näkee rakenteen kuitenkin toimivana.

"Osuuskuntien rooli on selkeästi yhtiöiden omistaminen ja hallinta niin, että viljelijäjäsenten tahto toteutuu luottamushenkilöiden kautta. Yhteinen hankintayhtiö katsottiin tarpeelliseksi, jotta hankinnan käytännön yhteistyö voidaan joustavasti ja järkevästi rakentaa. Yhtenä tärkeänä lenkkinä tässä on verkon kautta tapahtuva toiminta, jonka viljelijät ovat ottaneet erittäin aktiivisesti vastaan", Reijo Flink kertoo.

Yhteisen hankintayhtiön vaihtoehtona olisi ollut osuuskuntien fuusio, mutta siihen ei löytynyt valmiutta.

"Omistajien peruslähtökohta on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen: tuottaja haluaa saada tuotteensa markkinoille ja raaka-aineesta kunnollisen hinnan. Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö Atria-konserni ole tässä onnistunut", Reijo Flink sanoo.



Osuuskuntamuoto
edelleenkin toimiva


Vaikka Atria on jo pitkään ollut pörssiyhtiö, Reijo Flink ei näe mitään ongelmaa siinä, että pääomistajina ovat osuuskunnat. Päin vastoin, osuuskuntamuoto hänen mielestään turvaa yhä parhaiten omistajien edut.

"Esimerkkinä voisi mainita omistajan tahdon toteutumisesta vaikka sen, että Atrialla on päätös hankkia aktiivisesti lihaa ainoastaan Suomesta. Toinen tärkeä omistajien kannalta tärkeä periaate on se, että kaikki jäsenet ovat tasavertaisia. Teuraseläimet haetaan viimeisen syrjätien viimeisestäkin talosta, vaikka se ei bisneksen kannalta aina ole järkevääkään", Flink luettelee.

"Atrian menestys osoittaa, että tällainen järjestely toimii hyvin. Omistajat pysyvät uskollisina, kun sekä raaka-aineen hinta on kilpailukykyinen että pörssiyhtiön osinkotulot ovat riittävät."

Reijo Flinkin mukaan Atrian maksamat osingot siirtyvät osuuskuntien jäsenten eduksi, koska osuuskunnilla itsellään ei ole tarvetta kerätä varallisuutta.



Erilaisten kulttuurien
yhteensovittamista


Toimitusjohtaja Flink sanoo tärkeimmäksi tehtäväkseen luoda omistajaosuuskunnille linjakas yhteinen omistajastrategia yhteistyössä osuuskuntien luottamushenkilöiden kanssa.

Takavuosina Atrian omistajakunnassa käytiin koviakin kädenvääntöjä, kun tuotantoa alettiin järkeistää keskittämällä. Useita teurastamoja suljettiin, mikä luonnollisesti aiheutti kiistaa siitä, kumman osuuskunnan alueelle tuotantoa jää. "Nämä perusrakenteen kovat ratkaisut on nyt tehty, joten sellaisia vääntöjä ei ole näköpiirissä", Flink toteaa.

Suurimpana haasteena hän näkeekin omistajaosuuskuntien erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisen. Vaikka intressit ovat yhteiset, erojakin löytyy.

"Se ei ole muuttunut mihinkään, että ihmiset eri maakunnissa katsovat asioita eri tavalla. Kulttuurit ovat erilaiset, ja se pitää hyväksyä. Minun yksi tehtäväni on saattaa nämä erilaiset näkemykset yhteisiksi päätöksiksi."

Hän valitsi pääasiallisen työhuoneensa sijaintipaikaksi Lihakunnan pääkonttorin Kuopiossa, missä hän myös asuu. Myös Seinäjoen Itikan talossa on työtila varattuna.

"Valitsin Kuopion kahdesta syystä. Halusin tällä tavalla hieman tasapainottaa sitä, että valtaosa Atrian tuotannosta ja työpaikoista on Seinäjoella ja Nurmossa. Toisaalta halusin oppia tuntemaan itäsuomalaista maataloutta ja lihantuotantoa. Pohjalainen tuotanto on minulle huomattavasti tutumpaa."

Omistajien näkemysten selvittämiseksi Reijo Flink aikoo käyttää runsaasti työaikaansa maakunnissa.

"Työaikani jakautuu siten, että 40 prosenttia siitä olen työpaikalla Kuopiossa ja Seinäjoella ja 60 prosenttia maakunnissa."