Oulu Maan kaavoitus nostaa sen hintaa. Heinäkuun alussa voimaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kaavoitetun maan arvon noususta hyötyä saavien maanomistajien pitää osallistua kaavan laatimisen sekä tarvittavien teiden, katujen ja vesi- ja viemärijohtojen rakentamisen kustannuksiin. Kehittämiskorvaus voi olla enintään 60 prosenttia kaavan tuomasta tontin arvonnoususta.
Kunnat kaavoittavat vähän yksityisten omistamia maita ja perivät jo nykyisin maankäyttösopimusten perusteella korvauksia maanomistajilta. Suurin merkitys lailla voi olla pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien kaavoitukseen.
Pikainen kyselykierros osoittaa, ettei muutoksella ole kovin suurta merkitystä Pohjois-Suomen kunnille.
Oulun kaupunki ei tee uusia kaava-alueita yksityisten maille, vaan ostaa alueen ennen kaavoitusta. Tämä todetaan muun muassa valtuuston sinettiä odottavasta kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa. Jos kaupunki ei saa ostettua kaikkea raakamaata, se pakkolunastetaan kaupungille, millä turvataan tonttien kohtuullinen hinta.
Keskustassa ja sen reuna-alueella kaupunki tekee kaavanmuutoksia ja täydennyskaavoja myös yksityisten omistamille maille. Maankäyttösopimuksissa sovitaan kaavan sisällöstä, hyödystä ja korvauksista. "Niissä laki on perälauta, jota voidaan käyttää kaavoitussopimusten turvana, jos asioista ei päästä muuten sopimukseen", sanoo Oulun kaupungingeodeetti Jaakko Mähönen. "Käytäntö ei varmaan muutu paljoa nykyisestään."
Mähönen ei lähde arvioimaan, olisivatko uuden lain määrittelemät korvaukset suurempia kuin nykyiset sopimuksilla saadut. "Tilanteet vaihtelevat, ei ole yksiselitteistä käytäntöä. Myöskään lain tulkinnoista ei ole vielä tietoa. Esimerkiksi saastuneilla alueilla ei pystytä saamaan kaikkia kustannuksia, mutta on yleisen edun mukaista, että alue saadaan kuntoon. Vanhojen teollisuuskorttelien muuttamiseen asuinkortteleiksi voi liittyä myös uusien alueiden osoittamista yrityksille. Usein kaupunki saa korvauksen tontteina ja muuna maana."
Mähönen uskoo, että lainmuutoksesta saattaa olla apua isojen keskusten lisäksi pienille kunnille, jossa halutaan tonttimaata saada käyttöön ilman kunnan välitystä. Sillä kunta voisi turvata, että saa osan kunnallistekniikan kustannuksista.
Ei näy Oulunsalossa
eikä Kestilässä
"Laki on tarpeellinen, mutta toivon ja uskon, ettei lakia tarvitsisi koskaan noudattaa Oulunsalossa", sanoo kunnan maanmittausteknikko Markku Haulos.
Oulun tavoin Oulunsalossa uutta kaavaa tehdään vain kunnan maalle ja kaavanmuutoksia yksityisten maille. Niistä tehdään maankäyttösopimukset, joilla peritään kunnan kustannukset kuten voimaan tulevan lain henki edellyttää.
Jos ajaudutaan lain soveltamiseen, uskoo Haulos, että tie on pitkä ja kivinen, ja siinä on useita valitus- ja riitapaikkoja. "Tonttien arvonnousu pystytään osoittamaan maanmyyntitilastoilla, mutta todellisten kustannusten laskeminen kaikkia tyydyttävästi voi olla vaikeaa. Osa kustannuksista syntyy heti, isot kunnallistekniikan kulut vasta hamassa tulevaisuudessa."
"Laki on ihan eri maailmasta, kuin missä me asumme", sanoo Kestilän kunnanjohtaja Raimo Tieva. Tontteja on Kestilässä kohtuullisesti saatavilla ja puutetta on niiden ostajista, ei tonttimaasta.
"Tontti kaava-alueella maksaa euron, ja se sisältää myös vesijohto- ja viemäriliittymän. Kunta maksaa vielä sähköliittymän", mainostaa Tieva.