Muuttotappioalueiden tyhjiksi jääneille arava-asunnoille etsitään uusiokäyttöä. Purkaminen uhkaa kuitenkin satoja asuntoja.
Valtion asuntorahaston viime lokakuussa alkaneessa projektissa on mukana noin 40 kuntaa eri puolelta Suomea. Näissä kunnissa on tyhjillään reilut pari tuhatta valtion lainoittamaa arava-asuntoa.
Valtion asuntorahaston kehittämispäällikön Hannu Rossilahden mukaan projektikunnissa olevista arava-asunnoista aiotaan myydä reilut kaksi tuhatta. Sen lisäksi nelisen sataa asuntoa aiotaan muuttaa muuhun kuin tavanomaiseen vuokra-asuntokäyttöön, kuten vanhusten palveluasunnoiksi. Rossilahti mainitsi esimerkkinä Kiteen ja Outokummun.
Rossilahden mukaan vanhoja arava-asuntoja ovat ostaneet esimerkiksi saariston mökkiläiset, jotka ovat hankkineet läheisestä taajamasta kakkosasunnon. Arava-asuntoja kaupataan myös muun muassa vuokralaisille.
500:aa arava-asuntoa
uhkaa purku
Rossilahden mukaan alustavasti on pohdittu yli 500 asunnon purkamista, mutta osaa näistä yritetään vielä myydä ja osalle koetetaan keksiä muuta käyttöä. Valtaosa purettavaksi aiotuista arava-asunnoista sijaitsee kuntakeskuksien ulkopuolella ja ne ovat usein myös huonokuntoisia.
Rossilahti mainitsi poikkeuksena Kemijärvellä käynnistyneen aravatalon purku-urakan, jonka kohteena ovat 15 vuotta sitten remontoidut asunnot. Talo sijaitsee kuitenkin kaukana keskustasta, siksi asuntoja ei saatu kaupattua. Huonokuntoisen aravatalon purkua suunnitellaan Torniossa.
Pääosa projektissa mukana olevista aravakohteista on rakennuttu 1960- ja 1970-luvuilla. Muun muassa Raahessa suunnitellaan Rossilahden mukaan ison aravakerrostaloalueen perusteellista remonttia. Jokaisesta talosta aiotaan leikata kerros- tai kaksi pois ja samalla asuntojen kokoa suurennetaan.
Rossilahden mukaan muuttoliikkeen aiheuttama vajaakäyttö koskettaa tällä hetkellä noin prosenttia koko Suomen arava-asuntokannasta. Rossilahti arvioi vajaakäytön kuitenkin lisääntyvän, sillä väki vähenee 250 kunnassa, joissa on noin kolmasosa Suomen arava-asunnoista.
Arava-asuntojen suurin yksittäinen omistaja ovat kunnat. Suomessa on kaikkiaan noin 400 000 arava-asuntoa.