Pääkirjoitus

Omis­ta­jaoh­jauk­sen teh­tä­vät sel­kiy­tet­tä­vä

Omistajaohjauksessa on kyse Suomen kansallisvarallisuudesta, jolloin pelisääntöjen on oltava selkeät.

Jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingin yllä vellonut kohu on johtanut jo kahteen eroon. Omistajaohjauksesta vastannut vihreä ministeri Heidi Hautala menetti luottamuksen, ja nyt laivayhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala kompastui sponsorikohuun.

Virtaala myönsi avustusta curling-seuralle, jonka joukkueessa hän pelaa. Summa ei ollut suuri, mutta uusi omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää toimintaa sopimattomana.

Omistajaohjauksesta on paljastanut outoja asioita. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön entisen ylijohtajan Pekka Timosen toiminta herättää ihmetystä.

Timosella oli keskeinen rooli, kun Arctia Shippingin johtoa patistettiin vetämään rikosilmoitus Greenpeacea vastaan pois. Hautala myönsi poliittisen ohjauksen ja erosi, vaikka Timonen kertoi toimineensa oma-aloitteisesti.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että kovat otteet ovat olleet Timosen käytössä aiemminkin. Sen sai tuntea Altian entinen toimitusjohtaja Leena Saarinen, joka sai potkut ollessaan tutustumiskäynnillä ylijohtajan luona vuonna 2007.

Muodollisesti  Saarinen erosi itse, ja syynä oli uuden etanolitehdashankkeen kariutuminen. Timonen informoi yllättynyttä viinayhtiön hallitusta asiasta vasta jälkikäteen.

Tapaukset paljastavat, että omistajaohjaus on poukkoilevaa ja lyhytjänteistä. Omistajaohjauksesta vastaavan ministerin, yhtiön hallituksen ja johtavan virkamieskunnan roolit eivät ole selvillä.

Omistajaohjauksesta marraskuun alussa eduskunnassa käytävä keskustelu on enemmän kuin paikallaan.

Omistajaohjauksessa on kyse Suomen kansallisvarallisuudesta, jolloin pelisääntöjen on oltava selkeät.