Moni tavallinen palkansaaja ihmettelee, kuinka on mahdollista, että jopa miljoonien pääomatuloja saavilla ihmisillä on palkkatuloja vain muutama tuhat euroa vuodessa tai ei lainkaan palkkatuloja.
"Jos yhtiö on tarpeeksi varakas, voi se maksaa omistaja-yrittäjälle vain pelkkää osinkoa, siis pääomatuloa. Jos pääomatuloja on tarpeeksi, silloin ei ole välttämättä tarvetta enää erilliseen ansiotyöhön. Se on aivan laillista", selvittää valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela.
Isoissa, omistajavetoisissa yhtiöissä harrastetaan niin sanottua verosuunnittelua eli yrittäjät ottavat tulonsa mieluummin kevyemmin verotettuina pääomatuloina kuin paljon raskaammin verotettuina ansio- eli palkkatuloina.
Pääomatuloprosentti on tämä vuonna 29 prosenttia ja laskee ensi vuoden alusta 28 prosenttiin.
Ensi vuonna tämänhetkisestä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä kuitenkin luovutaan ja siirrytään osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, jolloin myös osinkojen saaja joutuu maksamaan veroa pääomatuloistaan.
Ansiotuloista yrittäjäomistajat maksavat veroja keskimäärin 50-60 prosenttia.
Arvela sanoo, että sellainenkin yhdistelmä on mahdollinen, että pääomatuloja saadaan erittäin paljon ja palkkatulojen osuus jää nollaan. Pienet ansiotulot voivat koostua esimerkiksi kokouspalkkioista.
Viime vuonna esimerkiksi autoliikkeiden omistajasukuun kuuluvalla, Kytäjän kartanoherralla Mikko Laakkosella oli vain pääomatuloja. Hänen pääomatulonsa olivat 1,7 miljoonaa euroa. Ansiotuloja ei ollut. Polar Electron omistajiin kuuluvan Seppo Säynäjäkankaan pääomatulot olivat 5,7 miljoona euroa ja ansiotulot 7 900 euroa.
"Mikään laki ei määrää, että yhtiön pitää maksaa omistajalleen tai omistajilleen palkkaa, jolloin syntyisi ansiotuloja", painottaa Arvela.
Optiotulojen
puuttuminen hämää
Viime vuoden tulotilastojen erikoisuus on se, että optiotuloja on erittäin vähän, koska huikeita kurssinousuja vuosien 1999-2000 malliin ei ollut. Optiotulot lasketetaan verotuksessa ansiotuloihin.
Esimerkiksi Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan palkka tippui 78,1 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003. Ollilan oli kaikesta huolimatta vuonna 2003 Suomen suurituloisin palkansaaja noin 3,5 miljoonan euron vuosituloillaan.
Optiotuloja oli enimmillään vuosina 2000-2001. Esimerkiksi vuonna 2000 optiotuloja oli liki miljardi euroa. Viime vuonna ne olivat romahtaneet reiluun 150 miljoonaan euroon. Ansiotuloihin laskettavista optiotuloista maksetaan normaalisti veroa noin 60 prosenttia.
Tavallisen palkansaajan ei kannata perustaa osakeyhtiötä vain sen vuoksi, että saisi tulonsa kevyemmin verotettuna. Yhtiössä pitää olla myös todellista varallisuutta eikä vain läpivirtaavaa rahaa, jotta se pystyy maksamaan osinkoja niin, että verottajakin sen uskoo.
Jos yhtiössä ei ole tarpeeksi varallisuutta ja näyttää ilmeiseltä, että se on perustettu vain verojen minimoimiseksi, siirtää verottaja pääomatulot kylmästi ansiotuloiksi.