Helsinki Pohjois- ja Itä-Suomen vasemmistoehdokkaalle ei ole odotettavissa kovin kummoisia vaalirahoja yritysmaailmasta, eikä ammattiyhdistysliikekään ole jakanut suuria summia itään tai pohjoiseen. Puoluejärjestöjen tuki on kansanedustajaehdokkaalle elinehto, mikäli omia varoja ei ole.
"Kampanjahinta on karannut käsistä. Ihmiset ei ole samalla lähtöviivalla", sanoo suomussalmelainen kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.).
Luulisi, että oman puolueen vaalirahoja keskitettäisiin ja niistä käytäisiin verinen kisa, mutta Kyllösen mukaan näin ei ole. Kainuussa on pikemminkin pulaa tosissaan kisaan lähtevistä ehdokkaista. Yli puolet Kyllösen vaalikampanjarahoista tuli vasemmistoliiton järjestöiltä. Oman kunnan yhdistys tuki tietysti omaa ehdokastaan, samoin vasemmistonuoret.
Kainuun vasemmisto päätti jakaa yhteensä 18 000 euron tukensa tasan neljälle ehdokkaalle. Raha koottiin etupäässä omalta porukalta kannetusta niin sanotusta kunnallisverosta. Kunnallisissa luottamustehtävissä istuvat maksavat osan kokouspalkkiostaan piirijärjestölle. "Omilla persuuksilla kerättyä rahaa", Kyllönen kuvailee.
Kemijärveläinen kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) kampanjoi oman rahan ja vasemmistoliiton paikallisyhdistysten tuen voimin. Itä-Lappi on niin keskustavetoinen alue, että tukea ei kannata hajottaa. Ammattiyhdistysliikkeen suunnasta ei ole kovin tiiviitä yhteyksiä Kemijärven suuntaan rakennettu, vaikka Mustajärvi on istunut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vuodesta 2003.
"Olisiko sitten niin, että ajatellaan, vaalit ratkaistaan niillä paikkakunnilla, missä äänestäjäkin ovat", Mustajärvi arvioi.