Puutarhakirjojen kasvuvyöhykkeiden määritykset saavat huutia, kun näkee Jorma Ulkuniemen omakotitalon pihan Sallan Salmivaarassa.
Osuuskaupan marketin päällikkö on toteuttanut kymmenen vuoden aikana varsinaisen "Sallan ihmeen" tavalla, jota puutarha-asiantuntijatkaan eivät ole uskoneet todeksi ennen kuin ovat itse käyneet paikalla. Salmivaarassa kasvaa omenia, viinirypäleitä, luumuja, päärynöitä, persikoita ja kirsikoita. Osa niistä vielä talvehtii ulkona.
Rehevän puutarhan isännän seuraava haaste on aprikoosi, kunhan hän saa oikean ja Lappiin sopivan lajikkeen. Kestävä lajike on perusasia, jotta yleensä omenoiden ja uusien kasvien kasvatusta kannattaa kokeilla monta sataa kilometriä pohjoisempana kuin mihin on totuttu. Ulkuniemi kiittelee Kanadaa ja Venäjää, jossa kestävien lajikkeiden saatavuus on hyvä.
Ulkuniemi luettelee kasvatuksen onnistumiseksi joukon muita aineellisia edellytyksiä: oikea ilmansuunta, maan laatu ja kaltevuus sekä pohjaveden sijainti. Viherpeukalolla täytyy olla myös aimo annos peräänantamattomuutta ja pitkämielisyyttä katsoa kunkin lajikkeen kohdalta kehitystä useamman kuin yhden vuoden aikana.
Ulkuniemi varoittelee puutarhastaan nopeita ja helposti tuloksia odottavia.
"Pettymyksiä on sittenkin ollut ehkä enemmän kuin onnistumisia", sanoo Ulkuniemi, vaikka sitä on pihaa katsellessa vaikea uskoa. Hän sanoo joutuneensa usein hankkimaan kuolleiden tilalle uusia taimia.
Usealla bussilla
Rohkean ja ennakkoluulottoman viherpeukalon pihaa olisi tultu katselemaan useallakin bussilla pitkienkin matkojen takaa, mutta Ulkuniemi sanoo joutuneensa liikennettä jonkin verran hillitsemään. "Tämä on koti, eikä pihakaan suurta joukkoa kestä", sanoo Ulkuniemi, 49.
Tontin korkeimmalle kohdalle rakennettu, oululaisen arkkitehdin Kaisu Ulkuniemen sukulaismiehensä tarpeisiin suunnittelema hulppea rinnetalo on myös nähtävyys. Siinä on suuria tiloja, avaruuden tunnetta ja isännän arvostama viherhuone.
Toisen kerroksen isolta terassilta katsottuna voi päätellä, että vaikka talo suunniteltiin erillisenä, puutarhan kokonaisilme on ollut jo silloin ainakin hahmottumassa Jorma Ulkuniemen mielessä. Pihan keskellä olevaa nurmikkoaukeata reunustavat kasvit ovat ryhminä, ja kokonaisuudesta henkii suunnittelun ja sydämellä tehdyn tuntu.
Satoa satoja kiloja
Reilun 3 000 neliön tontilla 80 eri-ikäistä ja kokoista omenapuuta on talon päädyssä rivissä. "Nämä ovat liian tiheässä ja pitäisi harventaa", sanoo Ulkuniemi.
Hän esittelee ylpeänä ystävän tupaantuliaislahjaa, jossa yhdessä taimessa on yhdeksän eri omenalajiketta. Hän kehuu pihan kauneutta silloin, kun omenapuut ovat kaikki kukassaan alkukesästä.
Satoisimpina kesinä puista on saatu satoja kiloja omenia eli huomattavasti enemmän kuin hän yhden hengen taloudessaan ehtii kuluttaa. Pölyttäjien vähäisyyden, sateiden ja kylmän kesän vuoksi Ulkuniemi arvioi omenasatonsa olevan nyt vain kymmeniä kiloja. Siitäkin hän aikoo osan jättää närhien ja mustarastaiden ateriaksi.
Monelle on aivan käsittämätöntä, että Sallan korkeudella menestyy myös päärynä, kirsikka ja luumu, jonka kukinta pölyttäjien puutteessa jäi tänä kesänä heikoksi.
Ulkuniemi esittelee kasvihuoneessaan viinirypäleterttuja, jotka ehtivät normaalikokoisiksi, jos vain lämpöä riittää.
Viherhuoneen ulkopuolella nojaa seinää vasten persikkapuu, joka siirretään talveksi sisällä. Viime kesänä sekin tuotti hyvän sadon: toista sataa pehmeäposkista hedelmää.
