Ome­na­puut not­ku­vat maata myöten

Puut notkuvat omenoita Oulun seudulla, sato on tänä vuonna suurempi kuin koskaan. Lisäksi hedelmät ovat hyväkuntoisia, kun pihlajanmarjakoi ei ole ollut niitä syömässä.

Omenapuissa hedelmiä enemmän kuin miesmuistiin
Omenapuissa hedelmiä enemmän kuin miesmuistiin
Kuva: Risto Rasila

Puut notkuvat omenoita Oulun seudulla, sato on tänä vuonna suurempi kuin koskaan. Lisäksi hedelmät ovat hyväkuntoisia, kun pihlajanmarjakoi ei ole ollut niitä syömässä.

"Omenapuita kasvaa Oulun seudulla tuhansia ja taas tuhansia. Karjasillalla on vanha omenapuu lähes joka pihassa. Nyt oli hyvä kukinta ja omenasato on runsas", sanoo taimistoviljelijä ja puutarhuri Matti Kulju Oulujoen taimistolta.

Omenalajeja on satoja, niistä moni menestyy myös Oulun seudulla. Jopa aroiksi luullut omenapuut viihtyvät täällä. Suosituimmiksi Kulju tietää Pirjan ja Borkovskojen.

"Borkovskoje on Suomen kestävimpiä, se kasvaa jopa Sallassa. Se on hyvä kesäomena, makean hapoton, ja siksi lasten suosiossa. Pirjan suosio on siinä, että se tekee hedelmää nuorena", Kulju tietää.

Kesä-, syys- ja talvilajikkeet kypsyvät eri aikaan. Kesälajit syödään suoraan puusta, parhaimmillaan jo heinäkuussa. Kaneliomenapuut saattavat kasvaa viidestä seitsemään vuotta ennen kuin ensimmäiset kukat edes ilmestyvät. Talviomenat, kuten Antonovka, eivät koskaan kypsy puussa. Hedelmät kerätään ja varastoidaan raakoina ja ne kypsyvät kellarissa.

"Sato vaihtelee vuosittain riippuen siitä, onko ollut kylmä kevät, ovatko kukat paleltuneet, tai pölytys ei ole onnistunut. Kuuma kesä vaikuttaa siihen, että omenan tarvitsema lämpösumma kertyy nopeammin", sanoo Kulju.



Vyöhykerajat
vaihtuvat


Oulu kuuluu kasvuolosuhteiltaan V-vyöhykkeeseen, mutta todellisuudessa olosuhteet vaihtelevat IV-VI välillä. Myös omenoiden menestymisvyöhykkeet vaihtelevat. Pirja on luokiteltu aiemmin III-vyöhykkeeseen, mutta Kulju arvelee sen yltävän pian VI-vyöhykkeeseen.

Kokemukset omenapuista yhä pohjoisempana muuttavat vyöhykesuosituksia. Osaltaan omenapuiden pohjoiseen lajirynnistykseen vaikuttaa myös lämpenevä ilmasto. Perinteiset pohjoiset lajikkeet eivät kuitenkaan joudu väistymään ilmastonmuutoskesien myötä.

"Omenat hyötyvät lämpimistä kesistä, ja vaihtoehtoja tulee lisää. Keski-Euroopassa on paljon omenoita, ja jos siirrymme siihen ilmastoon, tilanne ei muutu omenoiden kannalta huonompaan suuntaan."



Sato pysyy tasaisena
eri lajikkeilla


Omenapuu vaatii tilaa ja sopivan maaperän. Suojainen ja lämmin on ihanteellisin paikka istuttaa. Kevät on istuttamisen kannalta parasta aikaa, mutta maan jäätymiseen saakka voi istuttaa. Kuoppa on hiekkamaalla halkaisijaltaan metrin ja syvyydeltään 80 senttimetriä.

"Omenapuu istutetaan aina hiukan kummulle, jotta vesi ei pääse kertymään omenapuun juurelle. Oulusta löytyy sekä savi- että hiekkamaita. Normaali peltomultatyyppinen, hieman hiekkaperäinen maa on ihanteellinen", Kulju sanoo.

Omenapuun kasteleminen on tärkeää: jos vettä on vähän, hedelmä jää pieneksi. Toisinaan tarvitaan harventajan saksia, sillä hedelmäntäysi puu ei jaksa tehdä isoja omenoita.

Pölytykseen tarvitaan vähintään kaksi eri lajiketta. Mitä enemmän löytyy lajeja, sitä parempi on pölytys. "Kuten mustaherukoissa, lajikkeet eivät tuota samana vuonna samalla tavalla ja samaan aikaan. Omenoita saa tasaisemmin, kun on eri lajikkeita."

Makukysymyksissä valitaan hapokkaan, hapottoman ja ylipäätään käyttötarkoituksen mukaan. Kulju huomauttaa, että eihän lapsille kannata talviomenia syöttää. Kasvattajasta, puun koosta, iästä ja lajikkeesta riippuen omenapuu maksaa noin 30 euroa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä