Ennen muinoin Wilhelm Tell ampui jousipyssyllä omenan poikansa pään päältä. Omena halkesi kahtia ja putosi maahan. Sittemmin omenan puolikkaat ovat vierineet Alpeilta kauas, kun jousiammunnan EM-kisat alkavat Oulussa.
Ei ole enää puusta tehtyä jousipyssyä, ei ole puunuolia. Punainen omenakin on vaihtunut taulun keltaiseksi keskustaksi. Mutta poika saisi edelleen nukkua yönsä todennäköisesti ehjänä.
"Jos kuviteltaisiin, että tuo keltainen alue olisi omena, niin huippuampujien nuolet olisivat etupäässä keltaisella", EM-kisojen järjestelytoimikunnan ja Oulun Jousimiesten sihteeri Jouko Hakanen otaksuu.
EM-kisoissa kilpailijat ampuvat 70 metrin matkalta koko viikon ajan. Taulujen takamaastoon on turha lähteä kuikuilemaan: nuolen lähtönopeus on noin 65-70 metriä sekunnissa.
"Tehot on kovemmat kuin pienoiskiväärissä. Läpihän se ihmisestä menisi. Tauluun nuoli uppoaa tuuman (2,54 senttiä) verran sisälle", Hakanen huomauttaa.
Palapelimaiset nykyjouset ovat kaukana entisistä puujousista. Myös nuolet ovat muuttuneet vuosien saatossa kovasti.
"Sisällä ammutaan pääasiassa alumiiniputkista tehdyillä nuolilla. Täällä ulkokisoissa käytetään pelkästään hiilikuitunuolia. Yhden hiilikuitunuolen hinta on noin 50-60 vanhasta markasta aina 200 markkaan asti, mutta tokihan sillä pystyy ampumaan tuhansiakin kertoja."
Tähtäinjousi on
olympialaji
EM-kisoissa jousiperheeseen kuuluu kaksi asetta: tähtäin- ja taljajousi. Tähtäinjousi on tunnetumpi laji, koska se on olympiakelpoinen.
Taljajousi ei ole olympialaisissa mukana ja tuskin on jatkossakaan. Laji on noussut voimakkaammin kuvaan vasta viime vuosikymmenellä.
"Tähtäinjousessa ei saa käyttää laukaisinta eikä optisia laitteita. Taljajousi puolestaan on vapaa luokka: siinä on suurentava tähtäin ja laukaisulaite. Talja on metsästysase, jonka jousi on ensin jäykkä ja sitten löysä eli sillä pystyy tähtäämään pidempään", Hakanen selvittää jousten eroja.
Hakasen mukaan esimerkiksi OJM:n järjestämissä kisoissa miesten puolella tähtäinluokassa on liki sata kilpailijaa, mutta taljassa jäädään noin 60:een.
Tekniikkaa
ja hermoja
Monet luulevat, että tämä on voimalaji, mutta tämä on tekniikkalaji, seppä totesi vanhassa kahvimainoksessa. Samalla sloganilla voitaisiin kaupata myös jousiammuntaa aloittelijoille.
"Tämä on todellakin tekniikkalaji. Jännitys tapahtuu selkälihasten, ei hauiksen avulla. Olen esimerkiksi itse saanut selkäni hyvään kuntoon lajin avulla", Hakanen kertoo.
Tekniikan lisäksi voimaa tärkeämpi osa-alue jousiammunnassa on henkinen puoli. Vai kuinka usein olette nähneet jousiampujia, jotka paiskovat kamojaan nurmelle ja kiukuttelevat toimitsijoille?
"Rauhallisuus ja keskittymiskyky ovat olennaisia; hermostumiseen ei ole varaa. Laji on sen verran herkkä, että kilpailijoiden on vain keskityttävä omiin suorituksiinsa."
EM-kisoissa ammutaan muiden arvokisojen nykytapaan karsintojen jälkeen pudotuskierrokset henkilö henkilöä vastaan. Vain voittajat jatkavat kisoissa eteenpäin. Nykyaikainen systeemi pitää yleisön paremmin kärryillä kuin FITA-kierroksen pisteiden ynnäämisessä.
Hakanen ei usko, että kahden ampujan välisessäkään pudotuskisassa kilpailijat seuraisivat toisiaan kovin tarkkaan.
"Kyllä siinä ollaan silloinkin yksin viivalla ja ammutaan nuoli kerrallaan."