Neuvolan opaskirjassa ja perhevalmennuksessa raskaana olevaa naista kehotetaan pakkaamaan henkilökohtaisia tavaroita ja tulevalle vauvalle tarvittavaa vaatetusta kassiin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.
Lähtiessään synnyttämään tuleva äiti ei useimmiten kuitenkaan tiedä kuinka pitkään reissullaan viipyy. Ihan aina nainen ei edes tiedä lähtevänsä synnyttämään.
"Menin rutiinitarkastukseen muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa", kertoo oululainen Leena Lång, joka jäikin sille tielle korkean lapsivedenmenon vuoksi. Kontrollikäynti venähti 14 vuorokauden sairaalamatkaksi.
"Mukanani ei tietenkään ollut muuta kuin käsilaukku. En ollut edes pakannut kotona mitään valmiiksi, koska aikaa oli vielä pari viikkoa."
Kotona Leenan 14-vuotias tytär Tytti pakkasi näppärästi kassiin vauvalle vaatteita ja äidille hygieniatarvikkeita.
"Tytin syntyessä olin pakannut vauvan tavarat kuukautta aiemmin. Olin sairaalassa vain viisi päivää, joten silloin tuli vähemmällä toimeen eikä mukana ollut edes kameraa."
Nyt sairaalan tapahtumia ikuistettiin videopätkiäkin taltioivan digitaalikameran turvin.
Tuleva isä Jorma Lyytinen täydensi päivittäin Leenan materiaalitarvetta.
"Onneksi asun Oulussa ja mieheni pystyi tuomaan tavarat sairaalaan. Yhdessä vaiheessa huonekaverinani oli nainen, joka asui 200 kilometriä Oulusta. Hänellä olisi ollut hankalampi tilanne."
Sairaalassaoloajan viihtyisyyttä lisäävät omat, tutut jutut. Tavaraa ei kuitenkaan kannata osastolle retuuttaa matkalaukkutolkulla.
"Sairaalasta sai toki vaatetusta, mutta omat alusvaatteet ja yöpaita tai kylpytakki ovat mukavammat, samoin kuin sisäkengät. Kannattaa ottaa mukaan hammasharja ja -tahna sekä muut henkilökohtaiseen hygieniaan tarvittavat asiat. Kanttiinistakin tosin saa ostettua perusjuttuja."
Omia vaatteita ei sairaalassa saa pestyä, joskin pientä pyykkiä voi toki lontrata pesualtaassa.
Leena myös muistuttaa sairaalailman olevan kuivemman kuin kotosalla: rasvaa imeytyy ja kokonainen huulirasvapuikko kului juuriaan myöten.
Sairaalassa on paljon lehtiä, lähinnä koti- ja vauvalehtiä. Omia suosikkeja kannattaa ehkä tuoda. Toki mukaan voi ottaa myös vaikka lankaa ja sukkapuikot, jos kaipaa tekemistä.
Jokaisessa huoneessa on televisio, tyynyradio ja puhelin. Leenan mielestä yksi potilaskäyttöinen, nettiyhteydellä varustettu tietokone olisi mukava sähköiseen yhteydenpitoon, muttei kännykkäaikana kuitenkaan aivan välttämätön.
Pakollisiin varusteisiin kuuluvat tarvittavat paperit: Kela-kortti, neuvolakortti ja neuvolan esitietolomake, sekä nykyinen ja aikaisemmat äitiyskortit. Pieni summa rahaa kattaa kanttiinikäynnit, hoitomaksun voi maksaa myöhemmin.
Parin viikon aikana kaipaa hieman luksustakin: huulipuna ja ripsiväri kaivettiin esiin ennen isän vierailua, hiusharja ja pompula helpottavat pitkähiuksisen elämää. Huolehtivainen isä takasi Leenan herkkujen, ranskanpastillien ja lakritsan tasaisen hankinnan.
Jorma oli mukana koko 16-tuntisen karkauspäivän synnytysmaratonin aikana ja muistutti evästyksen tarpeellisuudesta:
"Salissa voi tulla huono olo, jos ei ole tarpeeksi energiaa elimistössä. Kannattaa tuoda hirveästi ruokaa! Jos eväitä jää jäljelle, kelpaavat ne varmasti äidillekin synnytyksen jälkeen."
Synnytyksen jälkeen Leenan uunituore vauva joutui bilirubiinin korkean arvon vuoksi viettämään aikaa "solariumissa", ja yhteiset hetket rajoittuivat pääosin ruokailuhetkiin.
"Henkilökunta ehdotti minulle korvatulppia niin että pystyin nukkumaan silloin kun oma lapseni ei ollut läsnä."
Lapsen varusteet ehti tuoda, kun koitti äidin ja vauvan kotiinlähtö. Tytti pakkasi turvakaukalon, makuupussin, ulko- ja sisävaatteet, itse tekemänsä fleece-haalarin, tumput, sukat, pipon ja viltin odotettua kotimatkaa varten.
"Kyllä pakon edessä selviäisi sairaalan antimillakin, saahan sieltä terveyssiteet, vaipat, lapsen ja äidin vaatteet ja ruoat. Mutta pidempiaikaisella keikalla se voisi olla aika rankkaa!", Leena toteaa jälkeenpäin.