Suomi - Hollanti 1-4
Turku Missä tahansa maailmalla on hollantilaisia, siellä on myös oranssia väriä. Aivan sama onko kyseessä krikettitapahtuma Australiassa tai tennisottelu Suomessa. Oranssit kannattajat tunnetaan maailmalla väristään ja äänekkyydestään.
Turkuhalli olisi ollut Davis Cupin aikaan hiljainen paikka ilman toistasataa oranssikannattajaa. Porukan näkyvin hahmo on groningenilainen yliopisto-opiskelija Erik Bender. Mies on ommellut takkinsa täyteen puolikkaita tennispalloja ja muutenkin olemus on kuin lasten vesiväripiirustuksesta. Kaikkiaan takissa on 96 tennispalloa.
Bender kohoaa vähän väliä joukon keskeltä laulamaan ja esittämään omia pikku näytelmiään.
"Kyse on hauskanpidosta ja tenniksestä", Bender tiivistää.
Bender on seurannut Hollannin Davis Cup -joukkuetta aina 1980-luvulta asti.
"Olemme olleet katsomassa Davis Cup -otteluita muun muassa Ecuadorissa, Meksikossa ja Uzbekistanissa. Yritämme aina matkustaa halvimmalla mahdollisella tavalla. Nyt halvin reitti oli lennot Amsterdamista Lontoon kautta Tukholmaan, ja sieltä lautalla Turkuun", oranssikannattaja naureskelee jo kähentyneellä äänellään.
Joukkueen perässä matkustavista tennisfaneista on tullut ikäänkuin osa joukkuetta. Pelaajat arvostavat joukkueen kannustajia. Myös Turussa pieni oranssimeri sai kotikenttäedun kääntymään Alankomaihin päin.
"Eilen illalla juhlimme voittoa ja joukkue tarjosi meille juotavaa parin tunnin ajan", pienestä päänsärystä kärsivä Bender mainitsee.
Davis Cupissa
viehätyksensä
Ottelut ovat myös kannattajien välistä kulttuurivaihtoa. Suomessa vaihto jäi hinteläksi, koska maamme kannatuskulttuuri on lajissa kuin lajissa yhä lapsenkengissä.
"Olen hieman pettynyt: odotin, että yleisöllä olisi ollut enemmän kannatuslauluja ja hauskoja vaatteita. Nyt he vain taputtivat vähän. Mutta tiedän, että tennis ei ole täällä niin suuri laji. Jääkiekko taitaa olla suosituin ja sitten jalkapallo", hollantilainen tietää.
Hollannissa tennis on jalkapallon jälkeen toiseksi suosituin urheilulaji. Esimerkiksi tenniksen harrastajia maassa on 1,5 miljoonaa.
"Ei tennis ole meilläkään ollut aina näin suosittua. Se on noussut viime vuosien menestyksen ansiosta ylöspäin."
Bender seuraa tietenkin myös normaaleja ATP-turnauksia, mutta Davis Cupilla on erityisasema miehen sydämessä.
"Pelaajat pelaavat maansa puolesta, eivät rahan vuoksi. Esimerkiksi Raemon Sluiter rakastaa meitä ja me häntä. Kun Raemon voitti Eindhovenissa tärkeän ottelun, niin hän putosi polvilleen ja kyyneleet valuivat poskilla", Bender tunteilee.
Teekkareilla
äänivaroja
Oranssiin pukeutuneiden fanien ikähaarukka ylsi lapsista eläkeläisiin asti. Suomalaisten ainoa äänekäs kannattajajoukko oli 12 hengen Teekkaritennis. Aikuisena ei saa huutaa, ellei ole teekkari?
Helsinkiläiseen Teekkaritennikseen kuuluu kaikkiaan 150 jäsentä, jotka muun muassa pelaavat omaa sisäistä sarjaansa ja järjestävät valmennuskursseja.
Teekkaritenniksen puheenjohtaja on Niilo Fredrikson, Borussia Mönchengladbachissa pelaavan oululaismaalivahti Otto Fredriksonin veli.
"Olemme järjestäneet matkoja esimerkiksi Tukholman avoimiin, jos innokaita on ollut tarpeeksi", Fredrikson mainitsee.
Fredrikson ja muut ryhmän jäsenet myöntävät, että suomalaisilla on vielä paljon opittavaa muiden maiden fanikulttuureista.
"Ehkä meidän pitäisi tehdä opintomatka Hollantiin. Tämä heidän kannattuskulttuurinsa kumpuaa jalkapallosta: samoja lauluja he täälläkin laulavat."
Tennisliiton toimitusjohtaja Mika Bono mainitsi viikonlopun aikana, että Suomessa tavallinen kadunmies ei ole vielä löytänyt tennistä. Teekkaritennis otaksuu vieroksunnan johtuvan asenteista.
"Tenniksen ajatellaan olevan golfin tavoin kultalusikka suussa syntyneiden touhua. Fanikulttuuri kehittyy kuitenkin ajan kanssa: joku tärkeä ottelu pitäisi voittaa. Silloin laji rikkoisi kunnolla uutiskynnyksen."