Pello Arvokisojen rytmi oli aikoinaan helppo muistaa: joka toinen parillinen vuosi MM-kisat, joka toinen olympialaiset. Niinpä Eero Mäntyranta löysäsi välivuosina kesän ja syksyn harjoitteluaan.
Pellolaisella ei ollut koskaan henkilökohtaista valmentajaa, mutta menestystä piisasi yli vuosikymmenen ajan.
"Loin tällaisen oman harjoitusmenetelmän yhdistelemällä erilaisia harjoituksia. Se oli kyllä aika varma systeemi", Mäntyranta sanoo.
Hänen luontaiset hemoglobiinarvonsa, jotka keikahtivat reippaasti jopa 200 paremmalle puolelle, ovat olleet kansainvälisen lääketieteen ihmettelyn aihe. Selitys löytyy hänen suvustaan löytyneestä geenimutaatiosta.
Nykypäivän Mäntyranta joutuisi anomaan Kansainväliseltä Hiihtoliitolta erikoislupaa kilpailuihin. Miesten hemoglobiiniraja on 170.
"Jos olisin tämän ajan urheilija, niin minun kannattaisi muutenkin pudottaa hemoglobiini alemmaksi, niin hyöty olisi parempi."
Mäntyranta seuraa edelleen tiivisti huippuhiihtoa. Hän on useamman vuoden ajan antanut Sami Jauhojärvelle valmennusvinkkejä.
"Tänä päivänä pätevät samat luonnonlait: kovuus on saatava harjoittelun kautta. Samilla on nyt rautainen pohja ja menestystä pitäisi tulla. Jos kaikki on kunnossa ja hän pysyy terveenä, Samilla on edellytykset Vancouverissa vaikka useampaankin kultaan", Mäntyranta uskoo.
Hänen mielestään Jauhojärven on otettava ratkaiseva askel maaliintulon parantamisessa.
"Norskit ovat kehittäneet valtavan tempovedon loppuun. Sami työntää voimalla ja se liike on hitaampaa."
Entinen hiihtosankari ei lämpene 2000-luvun yhteislähtökilpailuille.
"Se on surkea tilanne. Ikävä katsoa, kun vain viimeinen kilometri mennään tosissaan. Kyllä se väliaikalähtö olisi edelleenkin oikea systeemi."