Hietasaaren Pitkänmöljäntiellä sijaitsevaa, vuonna 1858 rakennettua Hedmanin huvilaa yritetään ostaa kaupungille, koska se on jäämässä Toppilansaaren uudessa kaavassa ison koulutontin alueelle. Kaupunki ei omista suojeltavaa huvilaa, ainoastaan sen tontin.
"Rakennuksen omistajille ei ole annettu häätöä, mutta siinä ei voi asua loputtomiin. Viereen on suunniteltu koulu, jota aletaan rakentamaan vuoden 2007 jälkeen. Sen jälkeen koulun pihapiirissä on vaikea asua yksittäistä omakotitaloa, huvilaa voitaisiin ajatella esimerkiksi koulun käyttöön", toteaa Oulun kaupungin maanmittausteknikko Jukka Kangas.
Tällä hetkellä Hedmanin huvila on kahden henkilön omistuksessa, toinen omistaa ylä- ja toinen alakerran. Yläkerran rakennustekniseksi hinnaksi on kuluvan vuoden maaliskuussa arvioitu 16 220 euroa. Lunastustilanteessa kaupunki ei maksa täyttä rakennusteknistä arvoa.
Lunastushinta pohjautuu vanhaan luottamusmiespäätökseen, jonka mukaan Hietasaaressa maksetaan lunastettavista rakennuksista 50 prosenttia niiden rakennusteknisestä arvosta. Loppu jää omistajalle tappioksi.
Elintaso laskussa
Yläkerrassa asuvat, kolme vuotta takaperin avioituneet Lauri ja Raisa Ylikaakinen eivät tahdo muuttaa kodistaan. Etenkään kun hyvityssumma tuntuu naurettavan pieneltä.
"Minulla ei ollut koskaan aikaisemmin ollut kotia, ennen kuin muutin tähän taloon neljäkymmentä vuotta sitten. Silloin ajattelin, että voin elää tällä samalla paikalla koko loppuelämäni", huutolaispoikana elämänsä varhaiset vuodet elänyt Lauri Ylikaakinen huokaisee.
Vuosien saatossa hän on säästeliäänä miehenä korjannut ja nykyaikaistanut noin 86 neliön kotiaan omilla rahoillaan. Hedmanin huvila on saanut muun muassa tilaustyönä tehdyt kolminkertaiset ikkunat, sähköt, vesijohdot ja uuden eristyksen.
"Meille on luvattu korvauksena 60 000 vanhaa markkaa. Sillä rahalla ei nykypäivänä saa mitään, korkeintaan kohtuullisen koirankopin. Summalla toki maksaisi puolentoista vuoden vuokrat, mutta entä sen jälkeen? Alle viidentuhannen markan eläkkeellä elintaso laskisi vuokran myötä paljon", Lauri Ylikaakinen harmittelee.
Hänen vaimonsa huomauttaa, ettei mies pärjäisi kerrostalossa.
"Lauri tekee vielä 71-vuotiaanakin töitä aamusta iltaan, hän ei osaa olla aloillaan. Mitä hän voisi tehdä kerrostalossa? Minkä takia ihmiset ylipäätään tekevät töitä vuosikymmenien ajan? Eivät varmastikaan siksi, että voisivat omaan kotiin asettumisensa jälkeen mennä asumaan vuokralle."
Asunnosta asunnoksi
Pariskunnan kielteinen kanta muuttamisen suhteen ei ole pelkästään fyysinen. Lauri Ylikaakinen kertoo masentuneensa saatuaan tiedon pakkolähdöstä:
"Ei omasta kodistaan lähteminen on tällä iällä mikään yksinkertainen asia. Saati että pitää lähteä ilmaiseksi ja vuosikymmenten työ menee hukkaan."
Henkilöt, joille Ylikaakiset ovat tilanteestaan puhuneet, ovat sanoneet ettei niin alhaista hintaa voi hyväksyä. Lunastushinnan tulisi olla suojelluilla rakennuksilla korkeampi kuin purkutaloilla.
"Kun olemme alakerran omistajan kanssa keskustelleet asiasta hänkin on sanonut, ettei tästä niin halvalla lähdetä. Kun tähän on laitettu omia rahoja monta pitkää penniä, ei käy laatuun että joku tulee ja vie pilkkahintaan", Ylikaakinen jyrähtää.
Pariskunta ei karsasta ajatusta siitä, että aivan naapuriin tulisi koulurakennus.
Hymynkare suupielessään Lauri Ylikaakinen huomauttaa, että aikoinaan puolitoista vuotta koulua käyneenä hän saattaisi itsekin palata koulunpenkille.
"Mutta kaupungin asennetta en ymmärrä. Pohton talolla pidetyssä esittelytilaisuudessa asuntotoimenpäällikkö Kaija Puhakka sanoi, että ellei kaupunki keksi rakennukselle muuta käyttöä, se voidaan remontoida ja muuttaa vuokra-asunnoiksi. Mitä järkeä siinä on", mies kysyy.