Toholampi
Kunnanjohtaja Pekka Rajala Toholammilta myöntää omien kuntalaisten kriittisyyden kunnan viime vuosien kehitystä kohtaan yllättävän. Juuri valmistuneen imago-kartoituksen mukaan naapurikunnista katsoen Toholammin kehitys näyttää valoisammalta.
Neljännes toholampisista kokee kunnan muuttuneen huonompaan suuntaan. Yhtä moni arvioi asian olevan päinvastoin. Sen sijaan naapurikuntien asukkaista kolmannes arvelee Toholammin astelleen hyvään päin ja vain yksi 25:stä otaksuu kehityksen olleen kielteistä.
Mielipiteet Toholammin eri osissa näyttävät kulkevan jotakuinkin samaan suuntaan lukuunottamatta parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Sykäräisen kylää. Sykäräiset arvioivat kehityksen muita selvästi kielteisemmäksi.
Luonnonkaunis maitopitäjä
Toholammin kunta teetti Tietoykkönen Oy:llä kartoituksen kunnan imagosta. Yleisesti tehdyistä selvityksistä poiketen myös naapurikuntien asukkailta kysyttiin arvioita Toholammista. Kysely tehtiin haastattelemalla 400 ihmistä Toholammilla, Sievissä, Ylivieskassa, Ullavalla, Kannuksessa ja Lestijärvellä.
Toholampea pidetään niin kotikunnassa kuin naapurienkin silmin katsottuna tyypillisenä maalaiskuntana hyvine ja huonoine puolineen. Vastauksia yhdisti käsitys Toholammista rauhallisena, turvallisena ja luonnonkauniina kuntana, jota toisin leimaa muuttotappio, elinkeinorakenteen yksipuolisuus, työpaikkojen vähyys ja suppeat yksityiset palvelut.
"Toholampi tunnetaan maataloudesta ja maidosta, mutta myös luonnosta ja kauneusarvoista", tiivistää Pekka Rajala.
Kunnan talouden selkäranka on maataloudessa ja maidon jalostuksessa. Paikkakunnalla on peräti kaksi meijeriä: Valio ja Maitokolmio. Maidonjalostuksesta saa toimeentulonsa parisensataa ihmistä. Maatiloja on saman verran.
Lähikuntien yrittäjät katsovat, että Toholampi on aktivoitunut ja on kiinnostava sijaintikuntana. "Siihen on panostettu ja se näkyy", Rajala tokaisee tyytyväisenä.
Kateus vie kalatkin vesistä
Kylän raitilta tavoitettu luopumiseläkkeellä oleva isäntä, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kehaisee paikkakunnan komeita maisemia aaltoilevine kumpuineen ja mutkittelevine Lestijokineen.
Mutta sitä on miehen mukaan kaduttu, että viinakaupan annettiin mennä Kannukseen. Kun ihmiset käyvät hakemassa lääkettä, he tekevät samalla muita ostoksia ja näin rahaa virtaa pois paikkakunnalta.
Nuijamaan ja Lemin mansikoita torilla myyvä Elina Väisänen pitää varmana, että hän jättää Toholammin kohta, kunhan tietää, minne lähtee opiskelemaan.
"Ei ikinä takaisin", tämä nuori nainen tokaisee. Paikkakunnan henki kun ei ole välttämättä sellainen, josta hän tykkää.
"Kai se on kateus", hän arvelee syyn tunkkaiseen ilmapiiriin.