Taivalkoskelainen Aimo Tauriainen on yksi niistä metsänomistajista, jotka pääsivät torstaina silmäilemään tilansa metsäsuunnitelmaa kotitietokoneeltaan.
"Paljon helpompaa se näin on, kuin plarailla paksua paperinippua mapissa. Kätevästi tulevat kaikki tarvittavat tiedot näkyville. Tuntuu, että metsänhoitotyötkin alkavat innostaa tämän avulla uudella tavalla", Tauriainen tuumii uutta verkkopalvelua tutkiessaan.
Tauriainen on sopimussuhteessa Stora Ensoon, jonka käyttöön ottamaan eMetsä-verkkopalveluun hän on päässyt antamallaan valtakirjalla. Sillä yhtiö saattoi tilata järjestelmäänsä Tauriaisen metsäsuunnitelman Metsäkeskukselta.
Käyttäjätunnuksen ja salasanan naputeltuaan Tauriainen voi tarkastella kirkonkylän lähistöllä olevan metsälönsä asioita ilmaiseksi.
Palveluun liittynyt metsänomistaja saa katseltavakseen tilaansa koskevat tiedot, kartat, kuvioselosteet ja yhteenvedot. Jos kuvioilta löytyy hakattavaa tai hoitotarpeita, niistä voi lähettää verkkopalvelussa tarjouspyynnön yhtiölle.
Sitä ennen eMetsän infosivuilta on voinut tutustua puukaupan näkymiin ja moniin muihin metsänomistajalle ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin.
"Monet metsänomistajat ovat kaupunkilaistuneet, ja varmasti heillekin palvelu on tarpeen, tuleehan omat metsät tarkasteltaviksi reaaliaikaisesti paikan päälle", Taivalkosken toimiston hankintaesimies Matti Inget arvioi.
Neuvottelut puhelimitse ovat entistä helpompia, koska metsäsuunnitelma on näkyvissä myös puunostajan tietokoneella.
Kun Stora Enso on saanut valtakirjan metsäsuunnitelman hankkimiseksi Metsäkeskukselta, sen linkittäminen verkkopalveluun tapahtuu 2-3 viikon kuluessa.
Verkkopalvelunsa avulla yhtiö aikoo kasvattaa sopimustilojensa määrää, ja tavoitteena onkin hankkia niiden kautta puusta noin 40 prosenttia, sanoo markkinointiasiamies Tapani Vainionpää
Uusi verkkopalvelu on tullut myös Stora Enson puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien ulottuville. Pohjois-Suomen hankinta-alueella sopimussuhteisia yrittäjiä on noin 80, jotka kaikki ovat liittyneet palveluun.
"Postin kautta tapahtuvasta tiedonkulusta voidaan luopua, ja myös soittelu käy usein tarpeettomaksi", korjuuesimies Kari Marjakangas kertoo.