Tavastkengän koulun 110-vuotisjuhlat 26. heinäkuuta kello 11 alkaen. Lisätietoja päivän tapahtumista www.tavastkenka.fi.
Kylähistoriahanke voi parhaimmillaan olla enemmän kuin tapahtumien kirjaamista aikajanalle, todistaa Pyhännän Tavastkengän kylän projekti.
Kun oikein halutaan ja onnistutaan, historian tallentaminen tuo nykyajankohdan arkeen monipuolista toimintaa ja syventää kyläläisten paikallistuntemusta.
Tekeillä ei ole vain kyläkirja, vaan oikea paikallishistoria, tekijät korostavat. Samalla kylälle syntyy oma arkisto, sillä asiakirjoja digitoidaan.
"Pyhännän sydän ja keuhkot", Tavastkengän kylästä sanotaan kauniisti. Matti Leiviskää puolestaan voi kutsua kylähistorian selkärangaksi.
Oulun yliopistossa historian opintojaan viimeistelevä kylän oma poika on ottanut hankkeen harteilleen. Hän on myös suunnitellut ja toteuttanut kylän internet-sivut.
Uittokuvista
uupelo
Tavastkenkäläiset ovat osallistuneet aktiivisesti Leiviskän vetämään historiapiiriin, jonka satona on kertynyt tarinoita ja tietoja.
Kyläläiset ovat sananmukaisesti jalkautuneet: väki on näet kiertänyt pirtistä pirttiin erityisissä muisteluilloissa, joissa jokaisessa on ollut oma teemansa. Mukana on ollut monen eri polven kyläläisiä.
Haastatteluja on tehty runsaasti, ja tärkeää materiaalia on kertynyt myös tilakyselyiden perusteella. Niissä esitettyjen asemakaavaa ja rakennuksia koskevien kysymysten on toivottu samalla myös herättävän asukkaat huomaamaan, millaisia vaalimisen arvoisia kohteita itse kunkin pihapiiristä voi löytyä, Leiviskä korostaa.
Valokuviakin on Leiviskän mukaan kertynyt mukavasti. "Vanhimmat ovat 1910-luvulta. Työkuvat ovat harvinaisia, etenkin uittokuvia saisi olla enempi, rakennuskuvia samoin."
Kouluakin
juhlitaan
Ilmavalokuvia tavastkenkäläisistä tiloista on 1950-60-luvulta - kuten monista muistakin pohjoisen Suomen kylistä - mutta varhempien kanssa kävi huono tuuri. "Karhumäen veljekset kuvasivat 1930-luvulla vain kirkonkylää. Tavastkengällä olisi ollut isoja päärakennuksia ja tuulimyllyjä."
Nuorta tutkijaa harmittaa suuresti se, miten kylän vanhaa rakennuskantaa hävitettiin muutama vuosikymmen sitten surutta.
Nyt yritetään pelastaa 1700-luvun yhtenäispihapiiri, jollaisia on vain parikymmentä koko läänin alueella.
Leiviskän mukaan suurella osalla pyhäntäläisistä on juuret Tavastkengällä. Leiviskä itse tietää sukunsa käyskennelleen tienoolla jo 1600-luvulla, todennäköisesti jo edellisen vuosisadan puolella.
Tänään Tavastkenkä on kotipaikkana reilulle 300 pyhäntäläiselle. "Oulun läänin harvimpaan asutun kunnan tiheimmin asuttu alue" siitä todettiin vielä 1960-luvulla. Tuolloin väkeä oli toista tuhatta.
Seuraavalla vuosikymmenellä monen tie vei kirkonkylää kauemmaksikin, etelään ja toiselle rannalle, Ruotsiin.
Eräs kyläläisten suurista ylpeydenaiheista on 110-vuotias koulu.
Tällä hetkellä 1-6 vuosiluokilla on kolmisenkymmentä oppilasta, mutta nykyisen koulun valmistuessa vuonna 1958 alakoululaisia oli peräti 159 - siis yhdessä pohjoissuomalaisessa kyläkoulussa.
110-vuotista koulutietä juhlitaankin Tavastkengällä huomenna lauantaina koko päivän.
Luvassa on enemmän kuin pelkän koulun juhla, sillä Tavastkengän kylänkin historiaa muistetaan. Mukaan voi päästä muun muassa yökävelylle pitkin raittia.