Oulu
Pohjoisen ylpeyden, Oulun ja Oulunsalon yhdistävän laatukäytävän ydinajatuksena on kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, erityisesti teknologiayritysten vyöhykkeen luominen. Laatukäytävän, oululaisittain Röörin, vaatimuksia pohdittiin perjantaina Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä Oulun seudun kaupunkirakenteen laatukäytäväseminaarissa Oulussa.
Laatukäytävä on myös uudentyyppinen kaupunkiseudun rakenteellinen malli, johon liittyy asumista ja muita toimintoja.
"Tällä halutaan alueelle vetovoimaista mielikuvaa, jossa näkyy osaaminen", sanoo suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Johtaja Martti Launonen Oulun seudun osaamiskeskuksesta ehdotti käytävälle nimeä Rööri. Tulevina vuosina Oulu tunnettaisiin sekä Rotuaarista että Rööristä.
Arkkitehti, professori Staffan Lodenius korosti, että laatukäytävää pitää katsoa paljon laajempana kuin vain nelostien väylänä. Siihen liittyy yhtenäinen käsitys asutusrakenteesta ja yhdyskuntarakenteesta. Tärkeää on kuntien välisen yhteistyön saumattomuus.
Yritysten ja yrittäjien pitää näyttäytyä osana kokonaisuutta. Laatukäytävän selvitystyötä tehnyt Lodenius ei katso kempeleen palloa hyvällä silmällä.
"Ei maamerkkiä voi yksityistää. Iso erottuva merkki voi olla perusteltavissa johonkin sopivaan paikkaan, mutta sen pitää olla yhteisöllinen. Siitä voi tulla yrityksen logo."
Hyvässä korkeateknologisessa rakentamisessa pitää näkyä paikkakunnan oma leima. Suuret teräs- ja lasipinnat ovat Lodeniuksen mielestä enemmän viime vuosikymmentä kuin nykyaikaa.
"Jatkossa ollaan yhä enemmän paikkaan sidottuja. Esimerkiksi Oulunsalon rakentamisessa tulisi näkyä nykyistä enemmän taajamassa vallitseva Oulun koulukunnan mukainen rakentaminen.
"Materiaalina voisi olla tiili ja puu paljon nykyistä useammin. Oulunsalosta pitää katsoa lentoterminaaliin, eikä sieltä Oulunsaloon, Lodenius sanoi. Suurimpana uhkana kaavalle Lodenius pitää malttamattomuutta; odotukset ovat liian suuria.
Osa kansallista imagokilpailua
Kaupunkirakentaminen on otettu osaksi kansallista imagokilpailua, sanoi tutkimuspäällikkö Topiantti Äikäs Atomus Oy:sta.
"On täysin luontevaa, että esimerkiksi kaupunginjohtajat sanovat puheissaan, että meillä on se ja se asia hoidettu paremmin kuin naapurissa tai kilpailijalla", sanoi Äikäs.
"Ongelma on vain se, millaista kuvaa nämä ohjelmat kaupungista rakentavat ja millaista kaupunkikuvaa ne tuottavat."
Oulun seudun maine lepää vahvasti teknologisessa innovoinnissa ja osaamisessa. "Miten teknologia saadaan näkymään osaksi maisemaa?" Äikäs miettii.
Äikäksen mukaan vahvan symbolisen imagon muuttaminen osaksi osaavaa ympäristörakentamista on vaikeaa.
"Kaupunkiseudun ympäristö on aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta laatukäytävällä varsin samankaltainen kuin muuallakin Suomessa."
Ympäristö huutolais-pojan asemassa
Oulun seudulla teknologinen osaaminen ja ympäristöasiat eivät ole yhteismitallisia. Ympäristö on jäänyt huutolaispojan asemaan.
"Tässä on Oulun seudulla paljon tehtävää. Toisaalta myös sen mahdollisuudet ovat hyvät."
Äikäs uskoo koko alueen yhteistyön pelaavan jatkossa.
"Myös laatukäytävän rakentamisen taso on korkeaa ainakin päällisin puolin. Jatkossa teknologia olisi saatava kuitenkin osaksi maiseman sisältöä."