Omalääkärijärjestelmä on parantanut hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta useimmissa niissä kunnissa, joissa se on otettu käyttöön. Ongelmana ovat kuitenkin paikoin lääkäreiden tiheä vaihtuvuus ja virkojen vetovoimaisuuden vähentyminen.
Lääkäripula onkin vienyt pohjaa väestövastuun toteuttamiselta. Jotkut kunnat ovat purkaneet tai purkamassa järjestelmän. Rovaniemellä siirryttiin omalääkäreihin 1,5 vuotta sitten. Kaupunki yhdistyi silloin maalaiskuntaan, jossa järjestelmä oli jo käytössä. Pitkät jonot ovat nyt ärsyttäneet kaupunkilaisia. Lautakunta käsitteli viime tiistaina esitystä, jonka mukaan pitäisi miettiä järjestelmän purkamista. "Lautakunta pyysi meiltä lisäselvityksiä. Esityksen perusteena oli se, että järjestelmä ei toimi. Uskon kuitenkin, että lisäselvitysten myötä esitys ei mene läpi", kertoi ylilääkäri Tapio Raasakka.
Hänen mukaansa systeemi toimii samalla lailla kuin muuallakin. "Ongelma on sama kuin monella muulla. Lääkäreitä ei ole tarpeeksi, minkä takia toiminta ontuu. Virkavapauksia on syksyllä otettu paljon."
Ylitorniolla väestövastuu on ollut käytössä 17 vuotta ja se toimii johtavan lääkärin Helena Puotilan mukaan hyvin. Hoidon jatkuvuuden suhteen tilanne on hyvä, koska terveyskeskuksessa on kolme pitkäaikaista lääkäriä.
Ylitorniolla on kuitenkin mietitty järjestelmän purkamista. "Työnkuvamme on niin moninainen, että väestövastuu ei täysin toteudu ja asiakas ei pääse aina omalle lääkärilleen".
Jonot lyhentyneet
Omalääkärijärjestelmä otettiin käyttöön perusterveydenhuollossa 1989. "Muutos varsinkin suurissa kaupungeissa oli suuri. Hoidon saatavuus parani ratkaisevasti ja jonot lyhentyivät", kertoi Oulun kaupungin ylilääkäri, kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilö Seppo Voutilainen.
Hoidon jatkuvuutta on heikentänyt lääkäreiden tiheä vaihtuvuus. Lääkäreiden saaminen virkoihin on ongelma niin suurissa kuin pienissäkin kunnissa. "Työn sitovuus ja rasittavuus painavat. Työtä on liikaa."
Vastuuväestön pienentäminen olisi yksi keino asiaan, mutta silloin kuntiin tarvittaisiin taas lisää virkoja. Nyt Suomessa yhdellä lääkärillä on hoidettavanaan suurempi väestö kuin esimerkiksi Norjassa. Rovaniemellä lääkäreiden vastuualueilla on 1 900 -- 2 500 asukasta. Vuodessa yhdelle lääkärille kertyy noin 3 000 potilaskäyntiä. Oulun kaupungissa järjestelmä toimii palvelujohtaja Tuula Tähtisen mukaan kohtalaisen hyvin. "Varsinkin alussa hoitojonot lyhentyivät hurjasti."
Kesäkuussa valmistuneen raportin mukaan potilastyytyväisyys kasvoi Oulussa omalääkäritoimintaan siirtymisen myötä 1997. Nyt 90 prosenttia ilmoitti tapaavansa saman lääkärin, kun vanhassa systeemissä prosentti oli 52.
Työnkuva muuttunut
Omalääkärin työnkuva on viime vuosina muuttunut, kun lääkärin tehtäviä on siirtynyt enenevästi erikoissairaanhoidosta ja mielenterveystyöstä perusterveydenhuoltoon omalääkäreille. Lisäksi potilaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. Omalääkärin työn kuormittavuus on lisääntynyt, ja työ koetaan usein hallitsemattomaksi ja pakkotahtiseksi. Oulussakin virkojen vetovoimaisuus on vähentynyt.
Ranuan johtavan lääkärin Timo Peisan mielestä omalääkärijärjestelmä on paljolti paperilla oleva asia, koska lääkärikunta vaihtuu niin tiheään. "Lääkäreiden vaihtuvuus vie pohjan väestövastuulta. Toimiva järjestelmä vaatisi lääkärikunnan vakiintumisen. "