"Hyvä veto", kommentoi Oulun sosiaali- ja terveyslautakunnan uusi puheenjohtaja Mikko Raudaskoski(vas) esitystä kaupungin omalääkärijärjestelmän korvaamisesta tiimityömallilla, jossa lääkäri ja hoitaja muodostavat työparin. Esitys ei vielä ole ollut lautakunnan käsittelyssä, mutta ainakin Raudaskoski kannattaa sitä lämpimästi.
Esitys tiimimallista on peräisin Oulun lääkäripulan syitä selvittäneeltä työryhmältä, jonka on määrä julkistaa selvityksensä lokakuussa.
Raudaskosken mielestä lääkäriongelman ratkaisemissa on oltava valmis rajuihinkin muutoksiin ja tämä olisi yksi sellainen. "Olen erittäin tyytyväinen, että työryhmä sai aikaiseksi näin selkeän esityksen."
Eri asia sitten on, onko tämäkään vielä riittävä keino Oulun lääkäripulan hoitamiseksi. Katoon on monia syitä. Jos kuitenkin eniten hiertää se, että lääkäreillä on lähiesimiehinä henkilöitä, joiden koulutustaso on alhaisempi kuin heidän omansa, on siihenkin Raudaskosken mielestä pystyttävä puuttumaan.
Nyt tilanne on joka tapauksessa Raudaskosken mielestä kriisissä ja kriisi pitää laukaista ja saada järjestelmä toimimaan. Pahinta on, että terveyskeskuslääkärien puute koskee eniten työelämän ulkopuolella olevia, joilla ei yleensä ole varaa turvautua yksityisiin lääkäripalveluihin.
Raudaskoski valittiin uudeksi sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun edellinen puheenjohtaja Raimo Järvenpään (sd, sit.) erosi vasemmistoliitosta, jolle tämä kaupungin tärkeimpiin kuuluvan lautakunnan puheenjohtajuus on tällä valtuustokaudella jyvitetty.
Raudaskoski suhtautuu "pätkäpuheenjohtajuuteensa" vakavasti, vaikka kautta jäljellä on enää neljä kuukautta.
Haasteita Oulussa kyllä riittää. Lääkäripulan lisäksi kiperä kysymys on vanhustenhoito.
Tärkeäksi koetun Rajakylän hoivan valmistuminen parin vuoden päästä ei Raudaskosken mielestä vielä kuitenkaan riitä ratkaisemaan kaupungin vanhustenhoidon ongelmia.
"Nyt ei missään tapauksessa pidä hidastella. Harmittaa, että luottamushenkilöiden on pitänyt esimerkiksi tätä Rajakylän hoivaa patistella. Jos virkamieskunnassa on sellaista ajattelua, että kunnan ei pidä omia toimintoja rakentaa, vaan hankkia palvelut pääasiassa ulkopuolisilta ostopalveluina, niin silloin he kyllä ovat väärässä", Raudaskoski sanoo.
Raudaskosken mielestä kaupungin omia palveluja tarvitaan päinvastoin lisää. Niiden tulee olla vanhustenhuollon vankka runko, jonka tukena voi olla ostopalveluja. "Vanhustenhoidossa tarvitaan ennen kaikkea erilaisia vaihtoehtoja."
Myös omaishoitajien työtä voitaisiin hänestä jo pikkuhiljaa ruveta arvostamaan myös rahallisesti, mutta erityisesti vapaapäiviä järjestämällä.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin Raudaskoski toisi lievitystä vahvistamalla kaupungin omia palveluja, joilla jo mahdollisimman varhain voitaisiin olla perheiden tukena. Aina ei välttämättä tarvita lääkäriä tai edes mielenterveyshoitajaa vaan käytännön apua arjen ahdingossa, kotiapua.
"Jos puhutaan hoidon porrastuksesta, niin mielestäni se porrasaskelma erikoissairaanhoidosta kuntatason mielenterveyspalveluihin on vähän liiankin iso."
Sosiaali- ja terveystoimen budjetin valmistelu on jo pitkällä. Tälläkään kertaa se ei rakennu todellisen tarpeen mukaan ja ensi vuoden lopulla tarvittaneen taas lisätalousarviota. "Tälle vuodelle lisärahaa esitetään seitsemää miljoonaa euroa", toteaa Raudaskoski, jonka mielestä olisi jo korkea aika oikaista luvut vastaamaan todellista tilannetta.