Vaikka kerrostaloasuntoja rakennetaan Oulussa jatkossakin entiseen malliin, asuntotuotannon painopiste heilahtaa jatkossa selvästi pientaloasuntojen puolelle. Suurin muutos on omakotitonteissa. Niiden jaossa oleva määrä nousee puolella, jos uusin asuntotuotanto-ohjelma toteutuu sellaisenaan.
Kaupunki voi tällä hetkellä osoittaa tontin noin parille sadalle rakentajalle vuodessa, mutta ensi vuonna määrä olisi 250 ja seuraavana 300. Vuosina 2008-2009 jaossa on 350 tonttia kumpanakin. Tuolloin tosin tontin hakijoitakin lasketaan olevan jonossa jo tuhat.
Eilistä kaupunginhallitusta tonttitarjonnan kasvu ei täysin tyydyttänyt, sillä Kari Myllyniemi (kesk.) esitti Tanja Rytkönen-Romppasen (kok.) kannattamana ohjelman päälle vielä 50 tontin vuotuista lisäystä. Äänin 6-6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa lukuihin ei kuitenkaan tehty muutoksia.
Asunto-ohjelma sisältyi maankäytön toteuttamisohjelmaan, jonka kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää valtuuston hyväksyttäväksi.
Oulun asuntotuotanto jatkuu edelleen kiihkeänä, vaikka viime vuoden ennätykseen - 1910 uutta asuntoa - ei aivan yllettäisikään. Uuden asunto-ohjelman mukaan seuraavien viiden vuoden aikana rakennetaan 1400-1500 uutta asuntoa vuodessa.
Kerrostaloasuntoja valmistuu vuosittain noin 700. Jatkossa kerrostalojen rakentaminen keskittyy aiempaa selvemmin keskustaan ja keskustan lähivyöhykkeille.
Uusia asuntoja myös vanhoille alueille
Runsaasta asuntotuotannosta huolimatta valmiita myytäviä uusia asuntoja kaupungissa on vain noin 50 kappaletta. Myös vanhojen omakotitalojen ja muiden asuntojen korkeat hinnat uudistuotantoon verrattuna kertovat voimakkaasta kysynnästä.
Sen sijaan uusien yhtiömuotoisten pientaloasuntojen hinnat ovat kehittyneet maltillisesti. Kaupunki on vahvistanut tätä omilla tontinluovutusperusteillaan. Vuokra-asuntojen kysyntä on hiipunut. Kehitys on ollut samanlaista muuallakin kuin Oulussa.
Ylivoimaisesti eniten rakennetaan lähivuosina Metsokankaalle ja Ritaharjuun, mutta uusille asunnoille on yritetty löytää tilaa myös vanhoilta asuinalueilta, mikä helpottaa palvelujen järjestämistä.
Jos Ritaharjun ja Metsokankaan palvelut toteutuvat nykyisten päätösten ja tuoreen maankäyttöohjelman mukaisesti, palvelut saadaan niille kohtuullisen nopeasti, kuvaa tilannetta asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka. Tiukkaa kuitenkin on.
"Uusilla alueilla lasten lukumäärä on aina liikkeelle lähtiessä suurin, mutta kymmenen vuoden päästä alkaa helpottaa. Mitoitusta ei voida tehdä maksimin mukaan, koska seinät ovat kuitenkin pystyssä ainakin sata vuotta."
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Metsokankaan, Ritaharjun ja Hiukkavaaran uusille asuinalueille arvioidaan tarvittavan uusia peruskoulutiloja noin 1800 oppilaalle.
Samaan aikaan koko kaupungin peruskouluikäisten määrä kasvaa vain noin 400 oppilasta, joten vanhoilla alueilla määrät vähenevät.