Oma­ko­lo-pro­jek­ti tukee nuorten asu­mis­ta

Nuorten Ystävät ry lähti toteuttamaan Omakolo-projektia selkeästä tarpeesta.

Apua nuorille. Suvi Raitakari (vas.) ja Sanni Niskala työskentelevät Omakolo-projektissa.
Apua nuorille. Suvi Raitakari (vas.) ja Sanni Niskala työskentelevät Omakolo-projektissa.
Kuva: Laura Vuoma

Nuorten Ystävät ry lähti toteuttamaan Omakolo-projektia selkeästä tarpeesta. Projektin tavoitteena on, että nuori saa tuetun asumisen ja sosiaalisen tuen avulla edellytykset itsenäiseen asumiseen, perusasioiden huolehtimiseen sekä ammatin ja työpaikan hankkimiseen.

Nuorten Ystävät ry tekee ostopalvelusopimuksen projektiin tulevan nuoren asuinkunnan sosiaalitoimen kanssa. Kunta lisäksi avustaa nuorta vuokran maksussa ja toimeentulossa. Yhdistys tarjoaa nuorelle asunnon lisäksi opastusta ja apua käytännön asioiden hoitamisessa. Nuorten kanssa toimii ohjaajien lisäksi myös tukiperheitä.

Omakolo-projektin esimiehen Sanni Niskalan mukaan projektiin tulevat nuoret ovat selkeässä asunnon tarpeessa muun muassa kouluvaikeuksien, huume- ja alkoholiongelmien tai mielenterveydellisten seikkojen takia. ”Mitään asunnon välittäjiä emme tietenkään ole, mutta selviä tukiperusteita on kuitenkin useita. Pyrimme auttamaan nuoria, joilla arkielämän hallinta on tavalla tai toisella hukassa.” Viime vuonna tuen piirissä oli 39 nuorta, joista kymmenellä on nyt tuki päättynyt. Tukisuhde kestää kahdesta viikosta yli vuoteen.

Tampereen yliopiston tutkija Suvi Raitakari on tutkinut Omakolo-projektin toimintaa. Raportissaan hän pohtii muun muassa motivaatiopulan syitä. ”Tälle palvelulle on selkeä tarve, mutta se vaatii myös nuorelta itseltään yhteistyöhalua ja motivaatiota.” Raitakari sanoo pohtivansa myös niiden nuorten vaihtoehtoja, joille tämä projekti ei sovi.

Myönteisiä kokemuksia

Omakolo-projektissa nuori on asiakas. Pääasiassa palaute nuorilta on myönteistä. Käytännön apu esimerkiksi paperiasioiden hoitamisessa on koettu tärkeäksi.

Tea on asunut tukiasunnossaan jo yli vuoden. Hänen mielestään projekti on hieno asia. ”Tuntuu kuin olisi oma kämppä. Tietenkin seuranta hieman hämää, mutta sitäkään ei ole liikaa. Oma tukihenkilöni on jo melkein kuin kaveri.” Tea kiittelee myös projektin joustavuutta: hänkin sai ottaa lemmikkejä asuntoonsa.

Omakolo-projekti alkoi vuonna 1999 ja kestää vuoteen 2003. Se on jatkoa vuonna 1996 alkaneelle Aluetyöprojektille.

Ilmoita asiavirheestä