Ositukseen eli omaisuuden jakoon tyytymättömän ei kannata odottaa useita vuosia ennen kuin ryhtyy vaatimaan siihen muutosta.
Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Oulun käräjäoikeuden perjantaina antamasta ratkaisusta, joka koski eräästä osituksesta tehtyä kannetta.
Käräjäoikeuden mielestä kannetta ryhdyttiin ajamaan liian myöhään, joten se hylkäsi sen.
Kanne koski Oulun naapurikunnassa asunutta ex-avioparia. He erosivat ja tekivät elokuussa 2013 ositussopimuksen heidän entisestä kotitilastaan.
Osituksessa nainen sai omistusoikeuden tilaan ja sen rakennuksiin sekä henkilöauton. Hän otti vastattavakseen yli 208 000 euron velat ja maksoi miehelleen runsaat 12 000 euroa, joka merkittiin tasingoksi.
Sopimuksessa ei mainittu ositettavan omaisuuden arvoa. Ositusta tehtäessä oletettiin, että sekä miehen että naisen saamat osuudet olivat samanarvoisia.
Nainen: Mies rakensi - Mies: Talotehdas pystytti
Keväällä 2018 nainen myi tilan 150 000 eurolla. Insinööritoimiston tekemän tarkastuksen mukaan siinä oli virheitä, jotka laskivat sen arvoa ja lisäksi rakennusten lopputarkastukset eivät olleet kunnossa. Naiselle aiheutui tästä runsaan 6000 euron lisälasku.
Nainen nosti ex-miestään vastaan kanteen käräjäoikeuteen huhtikuussa 2018. Hän vaati muun muassa, että ositusta oikaistaisiin ja mies velvoitettaisiin maksamaan hänelle 74 000 euroa. Lisäksi hän vaati korvattavaksi yli 6000 euron edestä tutkimus-, selvittely- ja oikeuskuluja.
Naisen mukaan hänelle oli selvinnyt vuoden 2017 aikana, että tilan arvo oli huomattavasti oletettua alhaisempi. Hän katsoi, että mies oli saanut osituksessa perusteetonta etua ja siten hyötynyt hänen kustannuksellaan. Naisen mukaan kiinteistön rakennukset olivat miehen rakentamia ja hänen on täytynyt olla tietoinen niissä olevista virheistä sekä siitä, ettei kiinteistön arvo vastaa naisen vastattavakseen ottamaa velkamäärää.
Mies vastusti kannetta. Hänen mukaansa he olivat yhdessä päättäneet talon rakentamisesta, mistä hänellä ei ollut aiempaa kokemusta. Mies katsoi, että rakennukset eivät olleet hänen rakentamiaan vaan ne pystytti talotehdas, minkä lisäksi rakennukselle palkattiin timpuri ja osa töistä tehtiin talkoilla.
Mies totesi, että nainen oli ollut lunastusvaiheessa tietoinen osittain tekemättä jääneistä tarkastuksista ja siitä, että rakennus oli monelta osin keskeneräinen.
Miehen mielestä insinööritoimiston tarkastuskertomus osoittaa sen, että nainen on hoitanut kiinteistöä huolimattomasti.
Sopimusositusta pitää moittia "kohtuullisessa ajassa"
Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sopimusositusta on moitittava kohtuullisessa ajassa.
Esimerkiksi vuonna 2003 korkein oikeus linjasi, että yli 2,5 vuotta sopimuksen jälkeen tehty moite ei tapahtunut kohtuullisessa ajassa.
Oulun käräjäoikeus totesi perjantaina, että ex-pariskunnan tapauksessa naisella olisi ollut mahdollisuus teetättää kiinteistöstä tutkimus pian osituksen jälkeen ja moittia ositusta kohtuullisessa ajassa. Hän nosti kanteensa vasta yli neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta ositussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Käräjäoikeuden mielestä kannetta ei nostettu kohtuullisessa ajassa, sillä osituksesta ei käyty jälkikäteen edes neuvotteluja eikä kanteen nostamisen pitkittymiselle ollut muutakaan hyväksyttävää syytä.
Oikeus ratkaisi asian siis miehen eduksi. Se velvoitti naisen maksamaan miehen oikeuskuluja noin 4300 euroa.