Vanhusten omaishoivaoikeudelle on olemassa sosiaalista tarvetta. Työnantajapuolella ei kuitenkaan pidetä tarpeellisena lainsäädännön muuttamista. SAK:ssa muutoksiin katsotaan olevan tarvetta, mutta samalla joudutaan pohtimaan monia asioita.
Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilän mielestä meillä pitäisi luoda edellytykset työelämässä mukana oleville hoitaa tilapäisesti vanhuksiaan. Hänen johtamansa työryhmä esitti 2003 lakisääteisen hoitovapaan mallin luomista vanhusten omaishoivaan. Sama tuli esille vuoden vaihteessa Stakesin sekä sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa.
Stakesin raportin mukaan olisi tähdättävä malliin, jossa työntekijällä olisi oikeus tehdä pitempiaikaisesti lyhennettyä työaikaa tai jäädä määräajaksi pois työstä pysyväisluonteisemman hoitojärjestelyn mahdollistamiseksi. Ansiomenetyksiä pitäisi kompensoida sosiaalivakuutuksen kautta.
Heikkilän mukaan monet työelämän kuluttamat keski-ikäiset ihmiset voivat olla valmiita tinkimään urastaan ja toimeentulostaankin vanhempiensa viimeisten vuosien elämänlaadun hyväksi.
"Työsopimuslakiin pitäisi säätää mahdollisuus jäädä palkatta, mutta työsuhde säilyttäen sovituksi ajaksi pois työstä. Tämä ei näytä olevan SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton intresseissä."
Julkinen vastuu
silti tärkein
Heikkilä muistuttaa, että meillä julkinen vastuu menee ohi perheen vastuun vanhustenhoidossa. Siksi hoivavapaasta ei voida ajatella mitään pysyvää ratkaisua. Vaikka periaatteen mukaan työntekijä jäisi palkattomalle vapaalle, olisi Heikkilän mielestä oltava mahdollisuus saada Kelan kautta korvausta. Muuten hoivavapaa jäisi vain hyvätuloisten mahdollisuudeksi.
SAK on saanut kentältä esityksiä siitä, että omaishoivaoikeudesta pitäisi neuvotella. "Arkikokemus kertoo, että tarve tällaiseen on kasvanut", kertoi sosiaalipoliittinen neuvonantaja Kaija Kallinen. Hänen mielestään omaishoivaoikeuksia pitäisi ryhtyä kehittämään akuuttia, lyhytaikaista tarvetta varten.
Muutokset lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin tietäisivät pohdintaa hyvin monelta kantilta. "Jos työntekijä jää vapaalle pitemmäksi aikaa, miten käy hänen työuransa? Kuinka pitkiä vapaat voisivat olla? Mikä olisi niiden vaikutus julkisten palvelujen kehittämiseen? Kun työvoimapula on nurkan takana, siihen sopisi huonosti se, että osa työvoimasta olisi vapailla."
Elinkeinoelämän keskusliitossa lainsäädännön muuttamiseen suhtaudutaan kriittisesti. "Pykälän muotoilu ja rajaaminen olisi hyvin vaikeaa. Se myös hämärtäisi yhteiskunnan vastuuta vanhuksista", kertoi asiantuntija Markus Äimälä. Jo nyt voi työnantajan kanssa sopia erilaisista järjestelyistä.
Tornion Sukkahousutehtaalla ei hoivavapaapyyntöjä ole tullut. Työntekijöiden keski-ikä on 46 vuotta ja pääosa on naisia. "Siksi luulisi, että tällaisia pyyntöjä tulisi", kertoi tehtaan päällikkö Ulla Mäkitalo. Joitakin yksittäisiä vapaita on otettu pekkaspäivinä.
Oulun kaupungissa myönnetään harkinnanvaraisia virkavapaita, jos tarvetta on. "Asia ei ole noussut erityisemmin meillä esille. Lähtökohta on se, että pyrimme tukemaan työntekijää tällaisissa perhetilanteiden muutoksissa. Työnantajan näkökulmastakaan ei ole hyvä, jos työntekijällä on vapaa-ajallaan huolia. Tietysti on huomioitava se, miten työtehtävät voidaan järjestää vapaan aikana", kertoi palvelusuhdepäällikkö Jyrki Ojala.