Kempele
Vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta omaista kotonaan hoitavat ovat monessa suhteessa lujilla. Omaishoitaja on usein kiinni hoitotyössä vuorokaudet ympäri. Työ tunnustetaan kovaksi, mutta siitä maksetaan vain muodollinen korvaus.
Kempeleläinen Matti Räihä, 64, tietää omaishoidon vaativuuden. Hän on hoitanut vaimoaan Lea Räihää kotona jo reilut 20 vuotta. Lea Räihä sai aivoverenvuodon vuonna 1981. Matti Räihä jäi aikoinaan työstä pois voidakseen hoitaa vaimoaan. Räihän perheessä on lisäksi vammainen, jo aikuisikään ehtinyt lapsi, joka asuu myös kotona.
Matti Räihä muistuttaa, että hoitotyö on todella raskasta ja ympärivuorokautista.
"Tiukkaa tämä on ollut. Yksin ei jaksaisi, mutta onneksi meillä asuu lapsia lähellä, heidän apunsa on korvaamaton", Räihä korostaa. Erityisesti Räihää ihmetyttää se, miksi omaishoidon tuki on niin olematon.
"Se ei vastaa alkuunkaan normaalista työstä maksettavaa palkkaa. Jos vertaa korvausta siihen, mitä yhteiskunta säästää hoitokuluissa, korvaus on hyvin vaatimaton", Räihä sanoo.
Omaishoidon on laskettu maksavan vain vajaat parikymmentä prosenttia laitoshoitoon verrattuna.
Tukea vain harvoille
Omaishoitajia on Suomessa noin 300 000. Ainoastaan reilut 20 000 heistä saa korvausta työstään.
Vaikka omaishoito on ollut virallisesti tunnustettu sosiaalipalvelun muoto jo vuosikymmenen, on sen asema yhä häilyvä. Eri kunnissa suhtautuminen omaishoitoon vaihtelee. Jopa saman kunnan asukkaat voivat saada eriarvoista kohtelua: toisille myönnetään omaishoitajan status ja annetaan tuki, toiset jäävät ilman.
Omaishoitajien asia tunnetaan päätöksentekotasolla yllättävän heikosti. Jo omaishoitaja-käsitteen määrittelyssä on vaikeuksia. Ongelma tunnustetaan myös viranomaisten taholla. Omaishoidon perusteiden yhtenäistämisestä vallitseekin laaja yksimielisyys. Asia on uuden hallituksen listoilla.
Tuki myönnetään liian pieneksi, sillä ei tule toimeen. Iso ongelma on myös se, että jos hoidettava joutuu sairaalaan, omaishoitaja ei saa lainkaan tukea. Jos hoidettava on sairaalassa viikon, hoitajan koko kuukauden korvaus kuluu helposti potilasmaksuihin. Eläkettä ei kerry sairaalapäiviltä.
Oma lukunsa on vapaapäivien vietto. Useimmissa kunnissa ei ole lainkaan tuuraajia, joten hoidettava joutuu sairaalaan. Jos tuuraajia löytyy, palvelun hinta on niin korkea, ettei omaishoitajalla ole varaa moiseen ylellisyyteen.
Projekti ajaa asiaa
Kempeleessä järjestettiin keskiviikkona omaishoitajien ja päätöksentekijöiden tapaaminen, jossa hoitajat pääsivät tenttaamaan päättäjiä asiassaan. Päättäjien kärkikaksikko, valtuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi (sd.) ja hallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola (kesk.) joutuivat tunnustetaan, että omaishoidon tila on heille pieni arvoitus. He lupasivat paneutua asiaan.
Kempeleessä kaikki lain kriteerit täyttävät omaishoitajat, jotka ovat tukea hakeneet, ovat sen myös saaneet. Omaishoitajien määrä lähti kunnassa viime vuonna nousuun niin, että tarkoitukseen varatut määrärahat loppuivat kesken. Kunta päätti kuitenkin myöntää tarkoitukseen lisää rahaa, jotta korvausten maksatusta ei tarvinnut lopettaa kesken vuoden.
Monissa kunnissa on menetelty toisin ja maksaminen on lopetettu budjetin ylittyessä. Tuesta määrätään laissa. Tuki on kuitenkin määrärahasidonnainen, joten rahojen loppuessa maksaminen voidaan lopettaa.
Kempeleen tilaisuuden järjesti Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Yhdistys on perustanut erityisen projektin kohentamaan omaishoidon tilaa Oulun ympäristökunnissa. Raha-automaattiyhdistyksen tukemalla Kutoa-projektilla etsitään yksilöllisiä malleja, joilla voidaan tukea omaishoitajien jaksamista. Projektin toimintamuotoihin kuuluvat myös tukimuotojen kartoitus, tiedotus sekä edunvalvonta.