Omaishoitajien asema ei ole kohentunut uudesta laista ja neljän miljoonan euron lisärahoituksesta huolimatta. Tämä ilmenee Valtiontilintarkastajien teettämästä selvityksestä, joka julkistettiin torstaina Helsingissä. Uusi laki on päinvastoin antanut kunnille mahdollisuuden irtisanoa entiset sopimukset ja solmia uusia huonoimmin ehdoin.
Selvitys paljasti, että kuntien määrärahat omaishoidon tukeen ovat lisääntyneet vain vähän, vaikka hakijoiden määrä on kasvanut ja kunnille on tullut lisää velvoitteita. Kyselyyn vastanneiden kuntien määrärahat ovat lisääntyneet keskimäärin 11 prosenttia.
Neljäsosa kyselyyn vastanneista kunnista maksoi omaishoitajille lain määräämää 300 euron minimipalkkiota. Ylin, yli 800 euron tuki, ei ollut yleistynyt vastanneiden kuntien joukossa.
Etenkin ansiotyössä käyvien ja esimerkiksi vammaista lastaan tai omia vanhempiaan hoitavien tilanne on entisestään heikentynyt. Joissakin kunnissa omaishoitajien tuen ehtona on lääkärintodistus.
- Joka kolmas kunta vaati omaishoitajalta lääkärintodistusta siitä, voiko hän hoitaa läheistään, kertoi liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela tiedotustilaisuudessa. Jos kunta arvioi lääkärintodistuksen perusteella, ettei hakija sovellu omien sairauksien vuoksi hoitajaksi, hoitosopimusta ei tehdä. Läheinen jatkaa silti omaisensa hoitamista, mutta ilman kunnan tukea.
Torstaina julkistetun selvityksen ´´Hoitaahan ne joka tapauksessa´´ on tehnyt Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Se lähetti kyselyn sataan kuntaan, joista 44 vastasi. Salanko-Vuorelan arveli alhaisen vastausprosentin johtuvan siitä, etteivät kunnat halunneet antaa huonoa kuvaa omaishoitotilanteesta.
Kyselyä varten tehdyissä haastatteluissa toivottiin yleisesti, että omaishoidon hoitopalkkioiden maksatus siirrettäisiin Kelalle. Tähän näkemykseen yhtyi torstaina myös Valtiontilintarkastajien puheenjohtaja Virpa Puisto.
Puisto myös esitti, että valtion on ohjattava ja valvottava kuntia nykyistä vahvemmin, jotta laki käytännössä toteutuisi.
Selkeämpiä
pelisääntöjä kaivataan
Haastatteluissa kaivattiin yleisesti nykyistä selvempiä pelisääntöjä ja selkeät normit määrittelevää lainsäädäntöä. Monissa kunnissa omaishoidon tuen asema on edelleen epäselvä, vaikka omaishoidolla korvataan ja ehkäistään laitoshoitoa. Jos tilanne säilyy nykyisellään, omaisten halu sitoutua läheistensä hoitamiseen ei ainakaan lisäänny.
Selvityksen mukaan omaishoitajat eivät voi aina pitää lakisääteisiä vapaapäiviään, koska tilapäishoitoa ei ole tarjolla riittävästi edes yksityisinä palveluina. Palvelusetelit eivät ole yleisesti kunnissa käytössä.
Valtaosa omaisiaan hoitavista on omaishoidon tukijärjestelmän ulkopuolella. Tukea saa vain vajaat 10 prosenttia niistä henkilöistä, jotka vastaavat omaisensa hoidosta. Viime vuoden lopulla tukea saavia oli noin 28 000.