Yli puolet kunnista on ulkoistanut ainakin joitakin vanhusten asumispalveluja. Lisäksi lähes seitsemänkymmentä prosenttia päättäjistä arvioi kuntansa ulkoistavan vanhusten asumispalveluita seuraavan viiden vuoden aikana.
Tiedot käyvät ilmi torstaina julkistetusta ensimmäisestä hoivabarometristä. Tutkimuksen on teettänyt kesäkuussa Medivire Hoiva Oy. Kyselyyn vastasi 374 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea.
Kuntapäättäjät luottavat myös siihen, että omaishoitajat huolehtivat jatkossakin Suomen ikääntyvästä väestöstä. Tällä hetkellä omaishoito on kolmanneksi suurin vanhusten asumispalvelun muoto.
Tutkimuksen tulos huolestuttaa omaishoidon osalta sekä yksityistä palvelun tarjoajaa että Tehyn edunvalvojia. Lähivuosina vanhusten määrä kasvaa ja heidän kuntonsa heikentyy.
"En usko, että omaishoitajien roolia voidaan enää nykyisestä kasvattaa. Vanhukset ovat yhä enemmän monisairaita ja he tarvitsevat ammattilaisten hoitoa", Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola korostaa.
Suurin syy hoivapalvelujen ulkoistamiselle on kustannustehokkuus. Sen sijaan työvoimapulaa kunnissa ei juurikaan pidetty ulkoistamisen syynä.
Työvoimapulakin tuo tulevaisuudessa haasteita vanhustenhoidolle: hoiva-alan koulutusmäärät eivät ole viime vuosina nousseet, vaikka ammattilaisten tarve tulee väistämättä lähivuosina kasvamaan.
"Julkisen ja yksityisen sektorin välille tulee varmaankin kisaa työntekijöistä", Laitinen-Pesola arvioi. Tällä hetkellä Tehyn jäsenistä noin 15 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla.
Myös hoivapalvelujen ulkoistaminen muihin kuntiin tulee kasvamaan jatkossa etenkin pienten kuntien osalta. Naapurikuntaa kauemmas vanhuksia ei kuitenkaan haluta viedä.
Medivire Hoivan toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas arvioi, että pienten kuntien onkin jatkossa pakko etsiä yhteistyökumppaneita naapurikunnista hoivatyön järjestämisessä.
Ongelmia hoivapalveluiden ulkoistamisessa syntyy etenkin sen vuoksi, että kuntapuolella ei ole useinkaan ulkoistamisen järjestelyihin tarvittavaa ammattitaitoa.
"Kunnilla on vähän aitoa kilpailuttamisasennetta. Lisäksi kunnissa tehdään hyvin lyhytnäköisiä palvelusopimuksia. Päättäjien pitäisi pystyä näkemään myös vaalikautta pidemmälle", Laitinen-Pesola korostaa.