Lisätietoja:
Projektitoimisto: ylikiimingin.omaishoitajat@pp1.inet.fi
Sosionomi Minna Hernberg: 040 7477 934
Kuntohoitaja Kirsi Viio: 040 7606 581
Suomessa on tätä nykyä noin puoli miljoonaa henkilöä, jotka hoitavat ikääntynyttä, vammaista tai sairasta omaistaan tai läheistään kotona.
Usein varsinkin silloin kun hoidettava on oma puoliso, on vaikeaa edes mieltää itseään omaishoitajaksi ja niinpä vain murto-osa hoitajista kuuluu tuen piiriin. Käytännössä avun tarve on siis valtava, mutta kuntien ja kaupunkien voimavarat ovat rajalliset.
Ylikiimingin Omaishoitajat ry on lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kolmivuotisen Klaara-tukilenkkiprojektin turvin. Se on tarkoitettu kaikille omaistaan tai läheistään hoitavalle ja heidän hoidettavilleen riippumatta siitä, saako omaishoidon tukea tai onko yhdistyksen jäsen. Ylikiimingissä on arvioitu olevan kuusikymmentä omaishoitajaa, joista noin puolet on tuen piirissä.
"Toivomme, että projekti kokoaisi nyt omaishoitajat yhteen ja että saisimme mukaan vähintään 70 prosenttia ylikiiminkiläisistä omaishoitajista", kertoo sosionomi Minna Hernberg.
Yksilöllinen, ihmisen ihmisenä huomioiva lähestymistapa on yksi projektin eduista. Kotikäynneillä kartoitetaan jokaisen perheen tilanne tapauskohtaisesti ja projektia rakennetaan yhdessä omaishoitajien ja hoidettavien kanssa. Tärkeintä olisi, että omaishoitajat miettivät sitä, millaista apua todella tarvitsevat, jotta projektista olisi mahdollisimman konkreettista hyötyä heille.
Kyliä kiertäessään Hernberg ja kuntohoitaja Kirsi Viio ovat päässeet kuulemaan omaishoitajien ajatuksia. Kotikuntoutusta on toivottu paljon ja samoin vertaistukiryhmien tärkeys tullut esille. "Omaishoitajat saattavat olla uskomattoman yksinäisiä. Voi olla, että hoidettava ei kykene kommunikoimaan kunnolla tai ei ollenkaan. Jos asuinpaikkakin on syrjäinen, saattaa tarve virkistäytymiseen olla polttavan kova", Hernberg pohtii. Kun hoitaja voi hyvin, voi hoidettavakin.
Projektin aikana omaishoitajille järjestetään retkiä ja tapahtumia. Syksyllä aloitetaan omaishoitajien keskusteluryhmä sekä tehdään kahden päivän retki Vuokattiin.
Kun omaishoito on alussa, tarvitsee hoitaja informaatiota, kuinka selvitä tilanteesta. Hänelle kerrotaan tukipalveluista, joihin hän on oikeutettu, miten haetaan terapioita yms. "Varsinkin sairastapauksissa alkuvaiheisiin kuuluu järkytys. Hoitaja saattaa miettiä, miksi oma läheinen yhtäkkiä käyttäytyykin eri tavalla kuin aiemmin. Meidän tehtävämme on selittää, mistä se johtuu. Tieto on tärkeä omaishoitajalle ja hänen jaksamiselleen", Hernberg sanoo.
Kotikäyntien yhteydessä on noussut esille omaishoitajien sinnikkyys ja lähes rajaton kekseliäisyys arjen tilanteista selviytymiseksi. Mutta kaikkea ei tarvitse jaksaa yksin. Kun hoitovastuuta jaetaan tukipalveluja kehittämällä, kevenee taakkakin.