Oulun seudun omaishoitajien OMA-puhelin päivystää maanantaisin ja perjantaisin klo 9-15 numerossa 08-882 1230
Lisätietoa:
www.oulunseudunomaishoitajat.fi
Ylitornion perhetragedia on herättänyt keskustelua omaishoitajien ahdingosta ja jakamisesta. Suomessa on 29 000 omaishoitajaa, jotka kuuluvat omaishoidon tuen piiriin. Omaisiaan hoitavia on kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä valtaosa heistä ei saa omaishoidon tukea.
Stakesin Suomalaisten hyvinvointi -selvityksen mukaan arviolta 60 000 suomalaisen on annettava apua läheisilleen päivittäisissä askareissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä. Omaishoitaja on usein yksin ja vailla yhteiskunnan tukea.
"Omaishoidon tuen kriteerit ovat tiukat, ja tuki kohdistuu käytännössä laitoshoitokuntoisiin potilaisiin. Myös kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa tuen saamiseen, sillä kyse ei ole pelkästään palkkiosta, vaan siihen liittyy myös kunnan palveluita tarpeen mukaan", selvittää koulutuspäällikkö Merja Kaivolainen Omaishoitajat ja Läheiset -liitosta.
Tuelle tarvetta
Tilanne on johtanut siihen, että omaishoidon tuen piirin tullaan myöhään.
"Kun omaishoitajat ottavat meihin yhteyttä ensimmäisen kerran, he ovat jo todella uupuneita. Kotona yritetään pärjätä mahdollisimman pitkään ja sitten ollaan niin väsyneitä, että hyvä kun jaksetaan lähteä hakemaan tukea. Yhteiskunta pitää kyllä huolta tuen piiriin päässeistä, mutta se iso joukko, joka ei saa tukea on täysin kartoittamaton", kertoo Oulun seudun omaishoitajien ja läheisten toiminnanjohtaja Minna Salminen.
Kaivolaisen mukaan avun pitäisi kulkea rinnalla alusta lähtien ja kasvaa tarpeen mukaan. "Varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisevä toiminta ovat meillä lapsen kengissä."
Ei yläikärajaa
Valtaosa Suomen omaishoitajista on ikäihmisiä. Tuen saajien joukossa on runsaasti yli 75-vuotiaita omaa miestään hoitavia naisia. Ikääntyviä vanhempiaan hoitavien keski-ikäisten määrä on myös kasvussa.
Internetin keskustelupalstoilla on hämmästelty omaishoitajien korkeaa ikää. Omaishoitajille ei ole laissa säädettyä yläikärajaa, vaan rajoitukset liittyvät lähinnä omaishoitajan kuntoon.
"Ylitornion tapauksessa tuskin oli kyse omaishoitajan iästä, vaan pikemminkin siitä, onko perhettä tuettu riittävän ajoissa. Omahoitoperheitä pitäisi tukea niin, että omaista jätettäisi yksin miettimään elämää", Kaivolainen toteaa.
Sijaishoidosta pulaa
Omaishoitajille on tarjolla monenlaista tukea, mutta ongelmana on sijaishoitopaikkojen puute. Esimerkiksi Kela tarjoaa kuntoutuskursseja, mutta niihin on mahdotonta osallistua, ellei hoitopaikkaa järjesty. Osittain tästä syystä vain osa tukea saavista omaishoitajista voi käyttää lakisääteiset kolme vapaapäiväänsä kuussa.
Salmisen mukaan järjestely ontuu: Oulun kaupungin alueella vain alle 50 prosenttia omaishoidon tuen saajista käyttää lakisääteisiä vapaapäiviään.
"Moni toivoisi hoitoapua kotiin, mutta se ei aina ole mahdollista. Oulussa on vain kaksi kaksi kotihoidon työntekijää vanhuspuolella, mutta omaishoidon tuen saajia on noin 500."
Vapaahetket ja vertaistuki ovat omaishoitajalle rahaakin tärkeämpiä. Ulkopuolisen avun vastaanottaminen on hankalaa varsinkin vanhemmalle ikäpolvelle. Omaishoitajat eivät usein halua rasittaa läheisiään jaksamisongelmillaan. He kärsivät uupumuksesta, väsymyksestä ja kantavat huolta omasta jaksamisestaan.
"Kun jompikumpi voi huonosti, on syytä miettiä jaksottaishoitoa tai pitkäaikaishoitoon siirtymistä eikä sinnitellä väkisin kotona"; Kaivolainen neuvoo.